Neve lyhyesti
Vuoden 2024 päätapahtumat
Yhtiö – Toimitusjohtajan katsaus
Vuoden 2024 aikana laadittiin uusi Neve-konsernin strategia yhteistyössä henkilöstön, asiakkaiden, omistajan ja muiden sidosryhmien kanssa. Strategiassa tunnistettiin menestyksen perusta ja Neven rooli luotettavana lappilaisena toimijana. Energiamarkkinoiden muutokset luovat painetta konsolidoimiseen, mutta Neven vahva asema maakunnallisesti antaa hyvät valmiudet osallistua tulevaisuuden muutoshankkeisiin. Talous on vakaalla pohjalla, ja omistajan pitkäjänteinen sitoutuminen on vahvuus. Yritys on laajentunut maantieteellisesti ja liiketoiminta-alueittain, mikä osoittaa muutoskyvykkyyttä.
Strategiatyöskentelyn aikana havaittiin, että eri toimialojen integraatiota ei ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti, ja yhtenäiset toimintamallit vaativat huomiota. Yhtiön monialaisuus voi tulevaisuudessa olla merkittävä vahvuus ja kilpailuetu. Asiakkuusajattelun lisäämisessä ja yrityskulttuurin yhtenäistämisessä nähtiin lisää kehittämispotentiaalia.
Strategiatyön myötä määriteltiin avainmuutokset vuoteen 2030: Kestävät tuotantomuodot ja verkot, Asiakaslähtöinen Neve, Vetovoimainen Neve, Yhtenäinen yrityskulttuuri ja Tulevaisuuden teknologiat. Näitä muutoksia johdetaan kärkihankkeiden avulla, joiden edistämiseksi on perustettu projektiryhmät ja yhdenmukaistettu seurantakäytännöt.
Yhteisten toimintatapojen edelleen vahvistamiseksi lanseerasimme vuoden aikana Neve-konsernin yhteiset arvot ja päivitetyn pelikirjan. Etenkin pelikirjasta henkilöstön toimesta tehdyt esittelyvideot saavuttivat suuren suosion ja merkityksen. Neven arvot pohjautuvat seuraaviin lupauksiimme: Välitämme huomisesta, Toimimme reilusti ja Pidämme huolta pohjoisesta. Arvojen toteutumista seuraamme säännöllisesti sekä eNPS-kyselyn yhteydessä että kehityskeskusteluissa
Strategisten tavoitteiden seurannassa jatkoimme edelleen myös asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden mittaamista. Työturvallisuuden parantamiseksi tehtyä työtä ja turvallisuuskulttuurin vahvistamista jatkettiin määrätietoisesti. Alueturvallisuuden ja lukitusten parantamiseksi jatkoimme investointeja edelleen kaikissa liiketoiminnoissamme.
Konsernin investoinnit olivat erittäin vahvalla tasolla edelleen. Energiantuotannossa käynnistettiin merkittävät investoinnit uusiutuvan energian hankkeisiin. Suosiolan voimalaitokseen yhteyteen rakennettavan 60 MW sähkökattilalaitoksen suunnittelutyöt käynnistyivät vuoden 2024 alkupuolella. Sähkökattilalaitoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä ja jatkuvat kevääseen 2025 saakka. Sähkökattilalaitoksen odotetaan olevan lämmöntuotannossa kevään 2025 aikana.
Toinen merkittävä investointiprojekti on jätevesien lämmöntalteenottolaitoksen rakentaminen jätevedenpuhdistamon yhteyteen. Laitos ottaa talteen puhdistettuun jäteveteen jääneen lämmön ja hyödyntää sen kaukolämpöverkossa. Lämmöntalteenottolaitoksen investoinnin odotetaan valmistuvan 2025 kesällä. Suosiolan sähkökattila ja Alakorkalon lämpöpumppulaitos kattavat tulevaisuudessa arviolta yli 20 prosenttia Neven kaukolämmön tuotannosta, mikä lisää uusiutuvan energian määrää ja säästää muita polttoaineita.
Kaukolämpöverkon ja sähkön siirtoverkon investoinneissa keskityttiin lähinnä korvausinvestointien toteuttamiseen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Vesiliiketoiminnassa jatkui vesihuoltoverkoston ja -laitosten rakentaminen ja saneeraaminen.
Yhtiön toiminnan vastuullisuutta koeteltiin ja kyseenalaistettiin Suosiolan öljyvahingon ja Värriön yhteismetsän puunhankinnan yhteydessä. Suosiolan öljyvahingon yhteydessä kevyttä polttoöljyä pääsi vuotamaan Veitikanojaan arviolta noin yhden kuutiometrin verran. Selvityksen perusteella öljyn määrä jäi huomattavasti vähäisemmäksi, kuin aluksi pelättiin. Öljyvuodon syiden selvittämistä on tehty yhdessä poliisiviranomaisten kanssa. Lisäksi olemme tehneet toimenpiteitä vastaavien vahinkojen estämiseksi jatkossa.
Neven puunhankinta on jo vuosia perustunut Tapion Oy:n ohjeisiin ja PEFC-sertifikaatin noudattamiseen. Polttoaineentoimittajan on pitänyt täyttää myös Suomessa käytettävät kestävyyskriteerit 100-prosenttisesti. Ympäristöjärjestöt kyseenalaistivat Neven puunhankinnan kestävyyden ja kriteerit Värriön yhteismetsästä hankitun puun yhteydessä. Arviointien perusteella nähtiin, että alueella oli toimittu PEFC-sertifikaatin vaatimusten mukaisesti. Puunhankinnan jatkoa varten Rovaniemen kaupunginhallitus velvoitti yhtiötä tekemään selvityksen, jossa puun hankintasopimuksen ehtojen, sertifikaattien ja mahdollisten muutosten vaikutuksia arvioidaan kokonaisvaltaisesti.
TALOUS
Vuonna 2024 liikevaihtomme oli 85,5 miljoonaa euroa, joka oli kasvua 1,1 miljoonaa euroa edelliseltä tilikaudelta. Liikevaihtomme kasvoi kaikissa liiketoiminnoissa, vaikkakin emoyhtiön tuottaman pohjoismaiseen sähköpörssiin (Nordpool:n) myymän vastapainesähkön liikevaihto laski 2,4 miljoonaa euroa.
Operatiivisten kulujen kasvaessa liikevaihdon kasvua enemmän, konsernin liikevoitto laski edellisestä tilikaudesta 12,7 miljoonaan euroon. Nettotulos oli 4 miljoonaa euroa.
Oheisessa PDF-liitetiedostossa löytyvät vuoden 2024 tuloslaskelmat, taseen, rahoituslaskelmat, sähkömarkkina-, vesihuoltolain mukaiset liitetiedot sekä konsernin ja emoyhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut.
Tutustu Neve Oy:n vuoden 2024 tilinpäätökseen täältä.
Vastuullisuus
Neven vastuullisuus kattaa niin taloudelliset, yhteiskunnalliset, sosiaaliset kuin ympäristöön sekä kestävyyteen liittyvät näkökulmat. Vuonna 2024 Neve Oy aloitti valmistelut CSRD-direktiivin mukaista vastuullisuusraportointia varten. Ensimmäinen raportointivuosi Neve Oy:lle on 2025, ja raportointivaatimus koskee myös konsernin osakkuusyhtiöitä. Vuoden 2024 aikana selvitettiin, mitä tietoja raportointia varten tarvitaan ja miten tiedonkeruu toteutetaan. Työ käynnistyi kaksoisolennaisuusanalyysilla, jonka perusteella valittiin Neven toimintaan liittyvät raportoitavat tiedot. Olennaisuusanalyysissä huomioidaan kaksi näkökulmaa: yrityksen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä ympäristön ja yhteiskunnan muodostamat riskit ja mahdollisuudet yrityksen liiketoiminnalle ja taloudelle.
Vuonna 2024 tehtiin lisäksi Neve-konsernin ensimmäinen päästölaskenta Scope 1–3, joka suoritettiin vuoden 2023 tiedoilla. Sen tuloksena suurin osa päästöistä muodostui kaukolämmöntuotannon suorista Scope 1 -päästöistä. Scope 1 sisältää suorat kasvihuonepäästöt yrityksen toiminnasta. Scope 2 kattaa ostetun ja kulutetun energian tuotannon päästöt. Scope 3 käsittää epäsuorat päästöt, jotka eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa, kuten hankintojen, matkustamisen ja kuljetusten päästöt.
Viestintä
Vuoden 2024 konsernin yleisviestinnässä painotettiin vastuullisuusteemoja muun muassa vesihuoltoon liittyviin kampanjoihin osallistumisella sekä energiatehokkuusvinkkejä jakamalla. Keskeisin viestinnällinen kehitysaskel tapahtui konsernin kriisiviestintäsuunnitelman päivittämisessä, laajentamisessa sekä sen perehdyttämisessä henkilöstölle. Suunnitelman tarkoitus on toimia järjestelmällisenä viestinnän ohjeena, jolla voidaan paremmin varmistaa, että Neven sidosryhmiin kuuluvat sekä sen palveluita käyttävät henkilöt tavoitetaan ajankohtaisella tiedolla oikea-aikaisesti sekä riittävällä tarkkuudella.
Konsernin markkinointia lähdettiin kehittämään vuoden 2024 aikana yhdessä paikallisen mainostoimiston kanssa. Uutta markkinointi-ilmettä lähdettiin ensin kehittämään valokuituliiketoiminnalle, joka jatkui vuoden lopulla myös kaukolämpöliiketoimintaan. Lisäksi yleistä asiakasviestintää on kehitetty uudistamalla muun muassa asiakaskirjeiden ja lentolehtisten ilmettä. Konserni osallistui myös ajankohtaisiin energia-alaan ja työllistymiseen liittyviin tapahtumiin.
Neve jakoi jälleen sponsorointiaan erityisesti paikallisille toimijoille, jotka tukevat lasten ja nuorten liikuntaa ja kulttuuria. Lisäksi Neve järjesti syksyllä uudelleen Perhe harrastaa -tapahtuman, jossa perheet pääsivät tutustumaan paikallisiin liikunta- ja kulttuuritoimijoihin leikkimielisessä päivätapahtumassa Rovaniemellä.
Henkilöstö
Nevellä organisoiduttiin sisäisesti uudelleen 1.1.2024 alkaen, mikä jakoi osittain tehtäviä ja vastuita uudelleen. Muutoksella haettiin selkeyttä eri tuotteiden välillä ja samalla nostettiin kaikkia liiketoimintoja tukevien johtamispalveluiden profiilia. Aiemmat johtamispalvelut, jotka koostuivat talous-, viestintä-, henkilöstö- ja palkka- sekä vastuullisuuspalveluista, täydentyivät asiakkuuteen ja digitaalisuuteen liittyvillä palveluilla.
Neve-konsernin henkilöstömäärä on pysytellyt ennallaan viime vuosina, mutta vaihtuvuutta on ilmennyt molempiin suuntiin. Vuoden lopussa työsuhteisia oli 130 henkilöä, joista toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 124 henkilöä. Konsernin henkilöstön keski-ikä oli 44,7 vuotta. Keski-ikä on hiljalleen laskenut. Eniten henkilöitä oli 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä. Naisia henkilöstöstä oli noin 21 prosenttia.
Sairauspoissaolojen osuus teoreettisesta työajasta oli 2,6 prosenttia, joka laski edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä oli 7,2 päivää keskimääräistä henkilöä kohden.
Työturvallisuuden parantamista ja turvallisuuskulttuurin vahvistamista jatkettiin määrätietoisesti. Konsernin tapaturmataajuus nousi edellisen vuoden nollasta 9,4 tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohden. Tapaturmataajuutta laskettaessa ei lasketa mukaan työmatkatapaturmia. Tapaturmat olivat lieviä, eivätkä aiheuttaneet pitkiä sairauspoissaoloja.
Konsernissa kannustetaan henkilöstöä osaamisen kehittämiseen. Koko konsernissa koulutukseen käytettiin viime vuonna 400 päivää. Vuoden aikana kouluttautuminen painottui lakisääteisten pätevyyskoulutusten lisäksi ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Oppisopimuskoulutuksen kautta osaamistaan kehitti vuoden aikana 16 henkilöä. Oppisopimuskoulutuksessa suoritettiin muun muassa erikoisammattitutkintoja johtamisen ja yritysjohtamisen, ympäristöalan ja liiketoiminnan henkilöstöhallinnon osaamisalueelta sekä ammattitutkintoja energia-alan ja ympäristöalan vesihuollon osaamisalueelta.
Pyrkimyksenä on tarjota jokaiselle tehtävä, jossa henkilön osaaminen ja motivaatio pääsevät tehokkaasti toimiin työyhteisön hyväksi. Huhtikuusta 2021 lähtien on mitattu kuukausittain eNPS-luku, jolla mitataan Neve-konsernin henkilöstön halukkuutta suositella Neveä työnantajana. Mittauskaudella 01–12/2024 henkilöstön halukkuus suositella Neveä työnantajana oli keskimäärin 51, mikä viestii erinomaisesta työtyytyväisyydestä. Vaihteluväli on -100 – +100. Vapaissa kommenteissa kiitosta saivat erityisesti monipuoliset työtehtävät ja toimivat tiimit.
Neve-konsernin arvoja jalkautettiin eri tavoin osaksi konsernin jokapäiväistä toimintaa. Arvot ovat: Välitämme huomisesta, Toimimme reilusti ja Pidämme huolta pohjoisesta.
Neven pelikirja päivitettiin vuoden 2023 loppupuolella, ja sen lanseeraukseen vuoden 2024 aikana käytettiin muun muassa pelikirjavideoita. Ensimmäinen Pelikirja-video keskittyi vuorovaikutukseen ja sen laatuun, toisessa käsiteltiin kokouskäytäntöjä ja kolmannessa erimielisyyksien ratkaisemista. Konsernin oma henkilöstö heittäytyi osin komediallisin keinoin kertomaan, mitä pelikirjan yläotsikot käytännössä voivat tarkoittaa.
Työnantajamielikuvan kohottamiseksi ja Neven eri toimintojen ja tiimien esittelemiseksi julkaistiin joka kuukausi Kuukauden neveläinen -esittely sisäisesti Teams-kanavalla ja ulkoisesti Neven sosiaalisen median kanavilla.
Yhteiskunta
Konsernin asiakaspalvelukäytännöissä tehtiin vuonna 2024 merkittäviä muutoksia, jotka aluksi aiheuttivat asiakastyytyväisyyden laskua. Muutosten jälkeen kehitystä seurattiin tarkasti, ja tilanteisiin reagoitiin nopeasti. Vuoden loppuun mennessä asiakastyytyväisyys palautettiin hyvälle tasolle. Vuoden keskiarvo asiakastyytyväisyyttä mittaavalle NPS-lukemalle oli 44 ja asiakaspalvelun tehokkuutta mittaavalle FCR-prosentille 83. Loppuvuonna NPS nousi parhaimmillaan lukemaan 72 ja FCR 95 prosenttiin.
Perinteisten asiakaspalvelukanavien kontaktimäärä väheni edelleen, ollen alle 90 000 kontaktia vuonna 2024, mikä tarkoitti noin 18 prosentin laskua edellisvuodesta. Samaan aikaan sähköisten kanavien käyttö kasvoi noin 16 prosenttia, ja näiden kanavien kautta tulleiden kontaktien määrä nousi yli 6000:een. Neven omalla asiakasportaali Assarilla oli yli 35 000 kävijää vuonna 2024.
Useat mittarit osoittavat, että digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja kehittäminen on edennyt merkittävästi. Tämä on yleinen trendi kaikilla toimialoilla. Digitaalisuuden kasvaessa turvallisuuteen ja tietosuojan varmistamiseen on keskitytty entistä enemmän. Vuoden aikana turvallisuutta on kehitetty teknisen kehittämisen, henkilöstön osaamisen ja organisaation reagointikyvyn osalta. Useisiin kyberharjoituksiin on osallistuttu, henkilöstöä on koulutettu ja riskiarviointien kautta tulleita kehitystoimia on toteutettu.
Ympäristö
Kannamme huolen herkästä ympäristöstämme
Neven liiketoiminta perustuu suurelta osin luonnonvaroihin. Toiminnan on myös oltava tehokasta ja kannattavaa. Emme kuitenkaan voi, emmekä halua rasittaa ympäristöä yhtään enempää kuin on välttämätöntä. Arktinen ympäristö on karu ja ankara, mutta se on myös äärettömän herkkä. Jos haluamme toimia pitkäjänteisesti ja elää täällä vuosikymmenten ja -satojenkin päästä, on meidän kunnioitettava ympäristöä. Siksi ympäristöarvot ja kiertotalousajattelu ovat ohjanneet toimintaamme vahvasti jo vuosien ajan.
Vuoden 2024 aikana lietteenpolttolaitoksella käsiteltiin noin kolmasosa Rovaniemellä syntyneistä lietteistä, mikä on laskua edellisvuodesta, jolloin lietettä poltettiin 53 prosenttia. Kesän 2024 lietteenpolton määrä väheni suunniteltua pidemmän seisakin vuoksi, joka johtui odottamattomasti pidentyneestä seisakista lietteenkäsittelyssä.
Loput jätevedenpuhdistusprosessista syntyneestä lietteestä kuljetettiin Ouluun Gasumin biokaasulaitokselle sekä Jahotec Oy:n biokaasulaitokselle Liminkaan sekä Perämeren jätehuolto Oy:lle kompostoitavaksi. Gasumille toimitettiin käsiteltäväksi kuivattua lietettä (kuiva-aine noin 25 prosenttia) yhteensä 1 666 t (2 705 t), Jahotec Oy:lle 3 012 t, Perämeren Jätehuolto Oy:lle 861 t (v. 2023 1036 t). Endev Oy:n lietteenpolttolaitoksella lietettä poltettiin 2 748 t (4 282 t).
Olemme sitoutuneet säästämään energiaa omassa toiminnassamme
Tavoitteemme energiatehokkuuden parantamiseksi ovat toteutuneet hienosti. Allekirjoittamiemme vapaaehtoisten Energiatehokkuussopimusten tavoite on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla sekä kunnissa ja kaupungeissa. Energiatehokkuussopimuskaudelle 2017–2025 olemme allekirjoittaneet Nevelle kaksi energiatehokkuussopimusta: energiapalveluiden ja energiatuotannon energiatehokkuussopimukset ja Neve Isommus Oy:lle energiapalveluiden energiatehokkuussopimuksen. Sopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai muita pakkokeinoja. Energiatehokkuussopimukset kattavat Neven osalta sähköntuotannon ja jakelun, kaukolämmön tuotannon sekä sen myynnin ja jakelun, ja vuodesta 2020 lähtien myös vedenoton, puhdistuksen ja jakelun sekä viemäri- ja jätevesihuollon. Neve Isommus Oy:llä on myös ollut voimassa energiatehokkuussopimus vuodesta 2021 alkaen, joka kattaa sähkön jakelun ja kaukolämmön jakelun.
Kokonaistavoite 2025 mennessä sähkön, lämmön ja polttoaineiden osalta on Nevellä ja Isommus Oy:llä noin 12 300 MWh. Vuoden 2022 aikana kaikkien kolmen sopimuksen kokonaissäästö on ollut yli 9 900 MWh. Yhteensä olemme säästäneet sopimuksen puitteissa energiaa jo 14 600 MWh vuodesta 2017 alkaen, mikä on jo enemmän kuin alkuperäiset tavoitteet vaativat.
Päästöt
Savukaasupäästöjen osalta Suosiolan voimalaitoksen päästöjä ja luparajojen toteutumista mitataan jatkuvatoimisin päästömittauksin. Mittausten tulokset ja mahdolliset raja-arvojen ylitykset raportoidaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)-keskukselle kuukausittain. Vuonna 2024 tehostetiin erityisesti typen oksidipäästöjen seurantaa ja reagointia ja yksittäiset raja-arvojen ylitykset vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Voimakattilan sähkösuodattimen haasteet aiheuttivat hiukkaspäästöjen osalta yksittäisiä raja-arvojen ylityksiä, mutta korjauksien myötä nämä saatiin hallintaan.
Alla olevissa taulukoissa 1 ja 2 on esitetty Neven lämpölaitosten savukaasupäästöjen sekä polton hiilidioksidipäästöjen kehitys suhteessa tuotantotasoon. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttaa turpeenpolton osuus, joka kasvoi vuonna 2022 puupolttoaineiden saatavuushaasteiden ja energiakriisin vuoksi, mutta sen jälkeen osuus on pienentynyt ja tulee pienentymään sähkökattilan käyttöönoton jälkeen. Hiukkas-, NOx- ja SO2-päästöihin on vaikuttanut eniten savukaasupesurin käyttöönotto vuonna 2014.
Suosiolan voimalaitokselle on ympäristöluvassa merkitty raja-arvot savukaasupesurin lauhdevesien osalta lähtevän veden lämpötilalle, pH:lle sekä kiintoaine-, sulfaatti- ja metallipitoisuuksille. Pesurin lauhdevesien pH:n osalta oli ylityksiä toukokuussa johtuen lipeän syöttöä ohjaavan pH-mittarin vikaantumisesta. Korjauksen myötä tilanne saatiin nopeasti tasoittumaan. Ympäristöluvan mukaiset raja-arvot alittuivat sulfaatin, kiintoaineen ja metallien osalta. Savukaasupesurin vesiä johdetaan Veitikanojan, Veitikanlammen ja Harjulammen kautta Kemijokeen. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan säännöllisesti neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein.
Maaliskuun lopussa 2024 sattuneen öljyvahingon vuoksi vesistössä tehtiin säännöllistä öljyhiilivetyjen tarkkailua 2.4.-9.8.2024. Arvion mukaan Veitikanojaan pääsi vuotamaan noin kuutiometrin verran kevyttä polttoöljyä. Öljyntorjunnasta vastasi Rovaniemen kaupungin öljyntorjuntaviranomainen tiiviissä yhteistyössä Neve Oy:n kanssa. Öljyntorjuntaa toteutettiin Veitikanojan ja Veitikanlammen alueella imemällä öljyä imeytysmakkaroihin, asentamalla öljypuomeja öljyn etenemisen estämiseksi vesistössä ja imemällä öljyä pois puomin rajaaman alueen sisältä. ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti silmämääräistä tarkkailua Veitikanojalla jatkettiin syksyllä 2024 ja havaintojen perusteella öljyntorjuntatoimenpiteet oli toteutettu onnistuneesti, eikä havaintoja öljystä enää tehty.
Ominaispäästöt
Kaukolämmön päästöt ovat julkisesti saatavilla päästölaskurista ja Rovaniemen päästötiedot löytyvät osoitteesta https://www.klpaastolaskuri.fi/paastot/Rovaniemi. Laskurista saa tiedot polttoainejakaumasta ja päästötiedot viimeisen viiden vuoden ajalta.
Laskurista saadaan tarkat, paikkakuntakohtaiset kaukolämmön CO2-päästötiedot. Päästötietojen raportointi noudattaa yleisesti käytössä olevia, Tilastokeskuksen ja Energiaviraston vahvistamia menetelmiä. Päästötiedot voi laskea joko energiamenetelmällä tai hyödynjakomenetelmällä.
Laskurista on saatavilla Rovaniemen alueen lisäksi Aurora Lämpö Oy:n Ylläksen, Kolarin, Savukosken, Pyhätunturin ja Pelkosenniemen verkkojen päästötiedot.
Talousvesi
Kaikki Neven käyttämä hanavesi on maa- ja kallioperän läpi suodattunutta raikasta pohjavettä, jota pumpataan kymmenien metrien syvyydestä maasta. Veden laatu on niin hyvä, ettei vesijohtovettä käsitellä lainkaan, tai sitä käsitellään hyvin vähän. Rovaniemellä veteen ei lisätä mitään kemikaaleja. Rovaniemellä bakteereita esiintyy talousvesissä vain harvoin. Vesi on pehmeää, eikä veden rauta-, kupari- ja mangaanipitoisuudet ole korkeita. Rovaniemellä vesi on lievästi hapanta ja sen radonpitoisuus on pieni.
Neven vedenjakelualue on hyvin laaja ulottuen kunnan äärilaidoille aina Lohinivaan, Auttiin, Tiaiseen ja Jaatilaan saakka. Verkostolla on pituutta yhteensä 1800 kilometriä. Puhdasta vettä myytiin vuonna 2024 noin 3,3 (3,3) miljoonaa kuutiometriä. Vuotovesien määrää pyritään vähentämään kohdennetuilla verkostosaneerauksilla ja kunnossapidolla.
Jätevesi
Nevellä on 12 jätevedenpuhdistamoa, joista neljä on ympäristöluvallisia ja 8 omavalvontaisia. Jätevettä käsiteltiin vuonna 2024 noin 5,9 (4,6) miljoonaa kuutiometriä.
Jätevesi sisältää ravinteita ja orgaanista ainesta, jotka suoraan vesistöihin johdettuina aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä. Ympäristöluvalliset jätevedenpuhdistusprosessit poistivat vuonna 2024 88–97 prosenttia orgaanisesta aineesta sekä noin 90–98 prosenttia fosforista. Neljästä ympäristöluvallisesta puhdistamosta kolme täyttivät ympäristölupien vaatimukset. Vaattunkikönkään puhdistamo täytti ympäristöluvan vaatimukset kokonaisfosforin osalta, mutta biologisen hapenkulutuksen puhdistusteho jäi hieman alle luvan mukaisen 90 prosenttia tehon. Saneeraussuunnittelua jatketaan laitoksien osalta toiminnan kehittämiseksi ja jätevesikuormituksen vähentämiseksi.
Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla saneerattiin lietesiilo, sekä aloitettiin uuden valvomon rakentaminen ja aloitettiin sähkö- ja automaatiosaneeraus. Lisäksi kohteessa aloitettiin lämmöntalteenottolaitoksen rakennustyöt. Muurolan siirtolinjaselvitys käynnistettiin ja työ jatkuu vuonna 2025. Vaattungin siirtolinjaselvitys valmistui ja jatkotoimenpiteistä päätetään vuonna 2025. Oikaraisen uuden maasuodattamon toimintaa tarkkailtiin tihennetysti kuluneen vuoden aikana. Puhdistustehovaatimukset saavutettiin biologisen hapenkulutuksen, fosforin ja typen osalta perustuen laskennalliseen tulokuormitukseen. Tulevan veden pitoisuuteen perustuva puhdistusteho saavutettiin fosforin osalta. Toisin sanoen Ympäristösuojelulain (524/2014) 154b §:n mukainen vaatimustaso puhdistustehojen osalta täyttyi.
Seuraamme jätevedenpuhdistuksen vaikutuksia Kemijokeen säännöllisesti Kemijoen yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vaattungin puhdistamon vaikutuksia seurataan myös Raudanjoesta. Maaperään kohdistuvien päästöjen vähentämiseksi jätevesipumppaamoja on saneerattu ja pumppaamot on liitetty kaukovalvontaan. Näin pumppaamot toimivat paremmin ja mahdolliset jätevesivuodot havaitaan nopeasti. Lisäksi pumppaamoiden saneerauksella parannetaan energiatehokkuutta, mm. sähkönkulutusta pienentämällä. Vuonna 2024 rakennettiin kaksi uutta pumppaamoa ja uusittiin laitosten sähkö- ja automaatioita.
Vuoden 2024 aikana lietteenpolttolaitoksella käsiteltiin noin kolmasosa Rovaniemellä syntyneistä lietteistä. Jäteveden näytteitä otettiin vuonna 2024 huumausaineiden, koronaviruksen sekä polion osalta. Lisätietoa löytyy THL:n nettisivuilta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/jatevesiseuranta.
Tuotteet ja palvelut
Neve-konsernin tuotteisiin ja palveluihin kuuluvat infran palvelut, energiantuotanto, sähkönsiirto, vesihuolto ja valokuitu.
Infran palvelut
Napapiirin Infra Oy:n toiminta keskittyi edellisten vuosien tapaan palveluiden tuottamiseen Napapiirin Vesi Oy:lle. Yhtiö tuotti palveluja vesihuoltoverkoston rakentamiseen ja kunnossapitoon, sekä vesihuoltolaitosten mekaanisen- ja sähköautomaation kunnossapitoon.
Napapiirin Vesi Oy:n ja yhtiön välistä mekaanista kunnossapitosopimusta jatkettiin toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena. Napapiirin Infra Oy kilpailutti vesihuoltolaitosten sähkö- ja automaation kunnossapitosopimuksen ja palveluntoimittajaksi valikoitui Ellappi Oy, jonka kanssa Napapiirin Infra Oy solmi toistaiseksi voimassa oleva sopimuksen 1.1.2025 alkaen. Pelkosenniemen vesihuolto-osuuskunnan puhtaan veden kunnossa-, ja käynnissäpito sopimusta toteutettiin sopimuksen mukaisesti.
Konsernin ulkopuolinen myynti kohdistui kuluttaja- ja yritysasiakkaisiin. Työturvallisuuden eteen tehtävät työt jatkuvat ja aihepiiriä tullaankin pitämään yhä enemmän esillä jokapäiväisessä työssä.
Yhtiön hallituksessa toimivat vuonna 2024 toimitusjohtaja Teemu Vuorma ja hallituksen puheenjohtaja Kristian Gullsten sekä varajäsenenä Jouni Iivari. Napapiirin Infra Oy:n tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 2024 vuonna 167 192 euroa.
Toiminnan jatkuvan kehittämisen ja kustannustehokkuuden mukanaolo varmistaa osaamisen säilymisen konsernin sisällä ja myös menestymisen mahdollisissa konsernin ulkopuolisissa vesihuollon kunnossapitosopimuksissa.
Energiantuotanto
Maailman geopoliittinen tilanne varjosti edelleen energiantuotannon toimintaympäristöä vuoden 2024 aikana. Raaka- ja polttoaineiden saatavuus kuitenkin parani edellisestä vuodesta ja niiden riittävyyttä tuki normaalia leudompi ja sateisempi sää, jonka vaikutuksesta polttoaineiden käyttö laski edellisestä vuodesta. Sähkön markkinahinnat jatkoivat edelleen laskussa, joka vaikutti oleellisesti lämpövoiman tuotannon määrään kertomusvuonna. Energiantuotannon pääpaino oli edelleen polttamattoman energiantuotantoinfran rakentamisessa.
Lämmön- ja sähköntuotantokoneiston toimintavarmuus oli kertomusvuonna pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Suosiolan voimalaitoksella oli toimintavuoden aikana yksi suunnittelematon alasajo talvikaudella tammi-helmikuun vaihteessa. Kattilan palamisilman esilämmittimen putkistossa oli ilmavuotoja ja tulipesän seinäputkessa oli vesivuoto. Laitos jouduttiin pysäyttämään, jolloin molemmat korjaukset suoritettiin yhtä aikaa. Molemmat vuodot saatiin korjattua ripeästi ja laitos palautettua tuotantoon. Lämmöntoimitukset saatiin turvattua asiakkaille korjaustöiden ajan varalaitoksien avulla.
Vuosihuolloissa suoritettiin tavanomaiset huoltotyöt ja uusittiin myös suunnitellusti elinkaaren lopussa olevia laitteita sekä parannettiin energiantuotantoprosessin toimintavarmuutta ennakoidusti. Näitä oli esimerkiksi kattiloiden muurauksien uudistaminen sekä kiinteän polttoaineen käsittelylinjastossa olevia laitteita. Sähköntuotannon käytettävyyttä varmistettiin matalapaineturbiinin pienellä huollolla ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Merkittävimpänä korvausinvestointina palamisilman esilämmittimen alimmainen puolisko korvattiin kokonaan uudella paremmin prosessiolosuhteita kestävällä putkimateriaalilla, jolla varmistetaan käytettävyyttä tulevaisuudessa. Tulipesän seinäputkea uusittiin laajemmalta alalta.
Ympäristö lämpöä hyödyntävän lämmöntalteenottolaitoksen investointipäätöksen yhtiön hallitus teki maaliskuussa ja lämmöntalteenottolaitoksen toimitussopimus allekirjoitettiin huhtikuussa Calefa Oy:n kanssa. Toteutussuunnittelu alkoi hyväksytyn investointipäätöksen jälkeen ja perustuksien rakennustyöt aloitettiin heinäkuussa. Lämpöpumppulaitos toimitetaan perustuksilleen keväällä 2025. Laitoksen tuotannollisen käytön on määrä alkaa kesäkuussa 2025. Sähköön perustuvan kaukolämpöinfran rakentaminen alkoi myös Suosiolan voimalaitosalueella kesällä 2024. Suosiolan kesärevision yhteydessä kaukolämpöakku tarkastettiin ja sen kytkentätehoa nostettiin kolminkertaiseksi ja rakennettiin liitynnät olemassa oleviin kaukolämpöputkiin. Sähkökattilahallin, putkistojen ja uuden pumppaamon rakentaminen jatkui koko loppu vuoden ajan. Sähkökattila nostettiin perustuksilleen marraskuussa. Asennustöiden on määrä jatkua maaliskuun loppuun saakka, jonka jälkeen alkaa sähkökattilan käyttöönotto vaihe. Sähkökattilan tuotannollisen käytön on määrä alkaa huhtikuun 2025 aikana.
Osakkuusyhtiö Aurora Lämpö Oy:n merkittävin investointi kohdistui Ounasvaaran lämpökeskuksen uudistamiseen. Laitoksen perustukset ja kytkennät rakennettiin valmiiksi jo edellisen toimintavuoden aikana. Lämpölaitos toimitettiin Ounasvaaralle keväällä 2024 laitosmoduuleina. Tehtaalla lähes valmiiksi tehdyn laitoksen rakentaminen sujui nopeasti ja laitosta päästiin käyttöönottamaan vielä kevään aikana. Tuotannolliset testit ajettiin toukokuun aikana. Täyden kuorman testaukset tehdään 2025 vuoden puolella, kun kaukolämpöverkon kulutus on korkeimmillaan. Ounasvaaran lämpökeskus parantaa kaukolämmön toimitusvarmuutta asiakkaille poikkeustilanteissa tai kovien pakkasten aikana.
Neve konsernin kokonaispolttoaineen käyttö toteutui budjetoitua polttoaineen käyttöä pienempänä 677 GWh (698 GWh), josta uusiutuvien polttoaineiden osuus nousi hieman, tasolle 77,4 prosenttia (74,9 prosenttia). Polttoaineen käyttöä laski lämmin sää ja sähkömarkkinahintojen voimakas lasku. Öljyjakeiden käyttö konsernissa nousi hieman voimakattilan käytettävyyshaasteiden ja Ounasvaaran lämpökeskuksen koekäyttöjen takia 1,1 prosenttia (0,7 prosenttia) tasolle kokonaispolttoaineen käytöstä. Hukkalämmöntalteenotto tuotti kantaverkon kaukolämmöstä 17,6 prosenttia (15,6 prosenttia), joka vastaa noin 99,6 GWh (88,4 GWh) leikkausta polttoaineen hankintaan. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden saatavuus parantui edellisestä vuodesta. Geopoliittisen tilanteen ja metsäteollisuuden suhdanteen myötä turpeen rooli lämpövoimatuotannossa oli edelleen tärkeä. Hiilidioksidipäästöt laskivat noin 12,5 prosenttia edellisestä vuodesta tasolle 54 086 t CO2 (61 850 t CO2). Ranuan Bioenergia Oy:n turpeen tuotantomäärä ja laatu toteutuivat selvästi alle budjetoidun tason, mutta kuitenkin niin, että huoltovarmuusvarastot saatiin turvattua.
Sähkömarkkinoilla vuosi 2024 oli lämpövoimantuotannolle edellisvuotta selvästi heikompi. Lämpövoimantuotannon volyymi laski yli 30 prosenttia budjetoidun tuotantomäärän alapuolelle volyymiin 81 GWh (101 GWh). Voimakkaasti laskeneet sähkönmarkkinahinnat siirsivät tuotannonsuunnittelun painopisteen sähköntuotannon maksimoinnista kokonaishyötysuhteen optimointiin lämpövoimantuotannossa. Tuotannon suunnittelun ja ajoittamisen ansiosta tuotetulle sähköenergialle saatiin kuitenkin markkinahintoja merkittävästi parempi korvaus. Tuotetun sähkön hintaa saatiin nostettua myös toteutettujen johdannaiskauppojen toteutuessa positiivisesti.
Sähkö
Neven sähköverkkotoiminta tapahtuu Rovaniemen kantakaupungissa Rovaniemen Verkko Oy:na sekä Enontekiön alueella Enontekion Sähkö Oy:na.
Rovaniemen Verkko Oy
Vuosi 2024 oli yhtiön 18. varsinainen toimintavuosi. Yhtiö on 1.1.2011 alkaen toteutetusta organisaatiomuutoksesta alkaen toiminut sähkömarkkinalain mukaisesti puhtaana verkkoyhtiönä. Yhtiö ostaa kaikki tarvitsemansa palvelut: tilaajapalvelut emoyhtiöltä ja urakointi-, kunnossapito-, varallaolo- sekä viankorjauspalvelut pääsääntöisesti konsernin osakkuusyhtiö Ellappi Oy:ltä.
Mittaushistorian korkein tehohuippu oli 69,9 MW (63,7 MW), joka mitattiin 3.1.2024 klo 19–20. Samalle vuorokaudelle mitattu koko vuorokauden sähkönsiirto oli 1519 MWh (1342 MWh). Verkkoliiketoiminnan sähkönsiirron myynti oli 320 GWh (315 GWh). Asiakkaiden sähkönkäyttöpaikkoja oli vuoden lopussa 29 980 kappaletta (29 697 kappaletta). Uusia käyttöpaikkoja liitettiin verkkoon 283 kappaletta (154 kappaletta).
Kantaverkkoyhtiö jätti perimättä perusmaksuja kaksi kappaletta toimintavuoden aikana. Liittymismaksut säilytettiin ennallaan vuoden 2021 tasolla.
Kertomusvuoden nettoinvestoinnit olivat kaikkiaan 4,69 miljoonaa euroa (4,34 miljoonaa euroa), joista pääosa kohdistui jakeluverkon korvaus- ja laajennusrakentamiseen. Korvausinvestointeihin käytettiin 3,88 miljoonaa euroa ja laajennusinvestointeihin 0,46 miljoonaa euroa. Järjestelmäuudistuksien investointeihin käytettiin 0,35 miljoonaa euroa.
Sähkönjakelun suunnittelemattomia keskeytyksiä oli tilikaudella keskijänniteverkossa 4 kappaletta (3 kappaletta), suunniteltuja keskeytyksiä 5 kappaletta ja huoltokeskeytyksiä 32 (26) kappaletta. Pienjänniteverkossa vikoja oli 19 (6) kappaletta ja huolto- ja rakentamiskeskeytyksiä 152 (19) kappaletta. Keskijänniteverkon odottamattomista pysyvistä keskeytyksistä aiheutunut keskeytysaika oli yhteensä 0,054 (0,025) tuntia. Keskijänniteverkon suunnitelluista pysyvistä keskeytyksistä aiheutunut keskeytysaika oli yhteensä 0,169 (0,149) tuntia.
Keskijänniteverkon viat johtuivat verkonhaltijan toiminnasta, rakenneviasta sekä ulkopuolisen aiheuttamasta toiminnasta. Vikakeskeytykset olivat nopeasti paikannettavissa, joten keskeytysajat jäivät vähäiseksi. Kappalemäärällisesti vikoja oli edellisvuoteen verrattuna enemmän.
Vuonna 2024 toteutetussa kilpailutuksessa vuosiurakan korvaus- ja laajennusinvestointien toteuttajaksi valittiin Ellappi Oy 2+2 sopimuksella. Kertomusvuoden lunastettiin vuoden 2021 aikana kilpailutetun vuosiurakan kolmas optiovuosi.
Vuoden 2024 urakoista merkittävin korvausinvestointikokonaisuus oli Ounasrinteen 1970-luvulla rakennetun sähköverkon uudelleenrakennus kustantaen 1,9 miljoonaa euroa. Alueella oli yhdeksän erillistä urakka-aluetta. Uusi verkko saatiin kokonaisuudessaan käyttöön. Suurin yksittäinen laajennusinvestointi, 270 000 euroa, oli Toripuistikon uuden kerrostalokorttelin sähköistys. Sähköasemainvestoinneista merkittävin oli Viirinkankaan PM2 110kV kytkinkentän uusinta. Kunnossapitotyöt keskittyivät perinteisesti muuntamoiden huoltoihin ja sähköasemien määräaikaiskoestuksiin.
Vuosi 2024 oli ensimmäinen toimintavuosi työajan ulkopuoliselle oma valvomotoiminnalle, joka tuli käyttöön vuoden 2024 vaihteessa. Oma valvomomalli tukee verkonhaltijan käyttöorganisaatiota sekä osallistuvan henkilöstön osaamisen kehittymistä. Tehty muutos tukee myös vuoden 2024 aikana laadittuja ja kuvattuja suurhäiriöorganisaation toimintasuunnitelmia.
Vuoden, 2024 aikana päivitettiin kehittämissuunnitelmat sähkömarkkinalain aikataulujen mukaisesti. Lisäksi annettiin viranomaiselle useita lausuntoja ja selvityksiä liittyen päivittyvään valvontamalliin. Viranomaislausunnot ja -selvitykset työllistivät selkeästi keskiarvovuotta enemmän.
Vuonna 2024 alkoi uusi valvontajakso uudella valvontamallilla. Uudesta valvontamallista käytiin laajaa keskustelua vuoden aikana. Valvontamalli on parhaillaan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Uudessa mallissa keskeisin muutos on jäädytettyjen yksikköhintojen käyttäminen. Ennen vuotta 2024 investoitu verkko arvostetaan käytännössä vuoden 2022 kustannustasoon ja vuodesta 2024 alkaen investointivuoden kustannustasoon.
Enontekiön Sähkö Oy
Enontekiön Sähkö Oy:n vuoden 2024 siirtomäärä asiakkaille oli 29,2 GWh (28,5 GWh). Alueverkoista vastaanotettiin 32,0 GWh (30,6 GWh). Siirtohäviöiksi kirjautui 3,9 GWh (3,7 GWh). Verkkoon liitettiin 24 uutta käyttöpaikkaa (19 kappaletta), joista 6 kappaletta oli tuotannon käyttöpaikkoja ja 2 kappaletta sähköisen liikenteen latausinfran käyttöpaikkoja. Vuonna 2024 alkuvuosi oli selkeäsi keskimääräistä kylmempi mutta kokonaisuudessaan vuosi oli valtakunnallisestikin selvästi keskimääräistä lämpimämpi. Erityisesti kesä, syksy ja alkutalvi olivat lämpimiä. Sähköliittymien myynti oli kappalemääräisesti jokseenkin keskimääräisellä tasolla, mutta suurten latausasemaliittymien myynti johti myyntibudjetin selkeään ylitykseen.
Vuoden 2023 lopussa kilpailutettiin uusi vuosiurakkakokonaisuus, joka aloitettiin vuoden 2024 puolella. Kilpailutuksen voitti Ellappi Oy. Rakentaminen keskittyi Hetan taajaman alueelle, sekä muutamiin yksittäisiin kohteisiin muilla verkkoalueilla, kuten Kilpisjärvellä.
Mittausasetuksen mukainen varttimittausvelvoite tuli käyttöön vuoden 2023 alusta. Vuoden 2024 aikana vaihdettiin uusia AMR2-yhteensopivia mittareita siten, että yhteensä noin 10 prosenttia mittalaitekannasta on vuoden lopussa uusia HAN-portillisia mittalaitteita. Varttimittausyhteensopivia mittalaitteita, mutta ei varsinaisia AMR2-mittalaitteita, on noin 60 prosenttia mittalaitekannasta. Mittalaitteiden vaihdot jatkuvat edelleen.
Siirretyn energian määrä oli varsin lähellä ennakoitua, joskin yksittäisten kuukausien lämpötilavaihtelut vaikuttivatkin kuukausikohtaiseen siirtomäärään ja sitä kautta kuukausikohtaiseen myyntiin. Koko vuoden tasolla jäätiin budjetoidusta volyymistä, koska kesä, syksy ja alkutalvi olivat poikkeuksellisen lämpimiä. Kylmä alkuvuosi, sekä loppuvuoden pakkaset tasoittivat vuosimyyntiä jonkin verran, mutta eivät kompensoineet riittävästi kokonaisuudessaan lämmintä vuotta. Sähköliittymämyynti kompensoi puolestaan kokonaismyyntiä, joten liikevaihtoennuste ylitettiin.
Vuonna 2024 investoitiin Hetan asemakaava-alueiden sähköverkkoihin, ja vuoden päätteeksi kahta muuntopiiriä lukuun ottamatta koko asemaakaava-alueen PJ-verkko on maakaapeloitu. Näiden muuntopiirien osalta rakentaminen jatkuu tulevina vuosina.
Vuoden 2024 vaihteessa otettiin käyttöön oma käyttökeskus- ja valvomomalli myös työajan ulkopuoliselle sähköverkon valvonnalle. Oma valvomomalli tukee verkonhaltijan käyttöorganisaatiota sekä osallistuvan henkilöstön osaamisen kehittymistä.
Kehittämissuunnitelmat päivitettiin vuoden 2024 aikana sähkömarkkinalain aikataulujen mukaisesti. Lisäksi annettiin viranomaiselle useita lausuntoja ja selvityksiä liittyen päivittyvään valvontamalliin. Viranomaislausunnot ja -selvitykset työllistivät selkeästi keskiarvovuotta enemmän.
Vesi
Käynnistimme vesiliiketoiminnassa maa- ja metsätalousministeriön ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman hankeen Lapin alueen vesihuollon toimintavarmuuden, turvallisuuden ja varautumisen parantamiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä kahdeksan lappilaisen vesilaitoksen ja kunnan kanssa. Hankkeen tavoitteena on selvittää ja kehittää Lapin vesihuoltolaitosten alueellista yhteistyötä sekä mahdollisia laitosten välisiä yhdistymisiä, jotta Lapin alueella pystytään jatkossakin turvaamaan peruspalveluksi lukeutuva vesihuoltotoiminta.
Vesiliiketoiminnasta vastaavan Napapiirin Vesi Oy:n kertomusvuoden investoinnit olivat kaikkiaan 10,6 (12,2) miljoonaa euroa, joista pääosa kohdistui vesihuoltoverkoston ja -laitosten rakentamiseen ja saneeraamiseen.
Vedenjakelun turvaamiseksi rakennettiin uusi vesisäiliö ja olemassa olevalle säiliölle rakennettiin laajennus ja uusi vesijohtolinja turvaamaan säiliön käyttöä vikatilanteissa. Lisäksi saneerattiin vedenottamoita ja purettiin käytöstä poistettuja laitosrakenteita. Virtausmittauskaivoja rakennettiin neljä kappaletta.
Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla saneerattiin lietesiilo, aloitettiin uuden valvomon rakentaminen sekä sähkö- ja automaatiosaneeraus. Lisäksi kohteessa aloitettiin lämmöntalteenottolaitoksen rakennustyöt. Uusia jätevedenpumppaamoita rakennettiin kaksi kappaletta.
Jätevedenpumppaamoiden ja vedenottamoiden sähkö- ja automaatiokeskuksia uusittiin saneerattaviin ja uudiskohteisiin. Alueturvallisuutta parannettiin sekä puhtaan veden että jäteveden kohteissa muun muassa lukitusten ja kameravalvonnan osalta.
Vesiverkostojen saneerauskohteet jakautuivat pääosin Korkalovaaran ja Saarenkylän alueille. Vesimittareiden massavaihtoja tehtiin 2 185 kappaletta ja vuosivaihtoja 215 kappaletta.
Myyty vesimäärä oli 3 345 404 kuutiometriä (3 260 595 m3 vuonna 2023) ja laskutettu jätevesimäärä 2 960 948 kuutiometriä (2 944 823 m3). Vuotovesi (vuotovedet, ohilaskutuksen käytetty vesi sekä verkoston huuhteluun käytetty vesi) oli noin 24,5 prosenttia pumpatusta vedestä (26 prosenttia vuonna 2023). Runkovesijohtovuotoja oli 56 kappaletta (35 kappaletta). Painejätevesivuotoja oli kaksi kappaletta (0 kappaletta).
Vuonna 2024 Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevettä 5 404 979 kuutiometriä (4 747 787 m3), suurimman virtaaman ollessa toukokuussa noin 32 897 m3/d ja pienimmän huhtikuussa noin 7 344 m3/d. Vesi- johtoverkostoa rakennettiin 2 514 m (7 542 m) ja saneerattiin 3 292 m (3 607 m). Jätevesiverkostoa rakennettiin 1 498 m (5 041 m) ja saneerattiin 2 167 m (3 299 m). Hulevesiverkostoa rakennettiin 3 813 m (10 592 m) ja saneerattiin 691 m (194 m).
Asiakkaiden kulutuspaikkoja oli vuoden 2024 lopussa 16 151 kappaletta (16 046 kappaletta). Uusia kulutuspaikkoja liitettiin 105 kappaletta (108 kappaletta).
Valokuitu
Vuonna 2024 rakennettiin ennätysmäärä uusia liittymiä valokuituverkon toiminta-alueellamme, erityisesti Rovaniemen kaupungin alueella. Valokuituliiketoiminnan markkinatilanne toisaalta kiristyi vuoden aikana edelleen, kun kilpailijamme alkoivat tehdä aggressiivista markkinointia valokuitupalveluistaan toiminta-alueellamme. Kiristyneessä kilpailutilanteessa organisaatiomme toimi aktiivisesti ja sitoutuneesti. Investoinnit painottuivat myyntityön myötä Rovaniemelle kaupungin keskusta-alueelle, sitä ympäröiville alueille sekä Kemijärvelle.
Uutena paikkakuntana aloitimme toiminnan Kolarissa, jossa rakennettiin kirkonkylän alue markkinaehtoisesti sekä Kolarinsaaren alue, jonne saimme ELY-keskuksen tukea 65 prosenttia toteutuneista tukikelpoisista kustannuksista. Kolarista tuli täten toiminta-alueemme kymmenes paikkakunta Lapissa Valokuituliiketoiminnasta vastaavan Napapiirin Kuituverkot Oy:n liikevaihto kasvoi ja käyttökate parani edellisvuoteen verrattuna.
Asiakasmäärä kasvoi lähes 1500 uudella asiakkaalla. Neven brändi valokuitumarkkinoilla on vahvistunut entisestään, ja asiakkaat ovat arvostaneet paikallisuutta valinnoissaan. Asiakastyytyväisyys parani jonkin verran edellisvuoteen verrattuna.
