Sisältöön Sivustokartta
Kivikkoista metsää.

Yhtiö – Toimitusjohtajan katsaus

Poikkeuksellinen vuosi ja uhka sähköpulasta

Edellisten tilikausien aikana oli työskennelty koronaviruksen ja erilaisten rajoitusten vuoksi poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kuluneeseen tilikauteen vaikutti jälleen todella merkittävästi poikkeuksellinen olosuhde, Ukrainan sotatilanne, joka alkoi Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tämän laittoman hyökkäyksen vaikutukset näkyivät todella merkittävästi niin globaalilla ja eurooppalaisella tasolla että toimintaympäristössämme kotimaassa. Vaikutuksia oli myös yhtiön operatiivisen toiminnan suunnitteluun ja strategisten painopisteiden suunnitteluun.

Ukrainan sodan vaikutusten takia sähkön markkinahinta oli koko viime vuoden poikkeuksellisen korkealla tasolla, joka vaikutti merkittävästi konsernin taloudelliseen tulokseen konsernin sähkön tuotannon kautta. Taustalla oli etenkin fossiilisen kaasun hinnan nousu Venäjän talouspakotteiden vuoksi. Länsimaiden pakotteiden takia myös sähkön tuonti Suomeen päättyi toukokuussa. Korkeiden energiakustannusten seurauksena inflaatio nousi vuoden aikana noin 10 % tasolle. Venäjän tuontienergian tuonnin päättyminen Eurooppaan vaikutti lisäksi sähkön ja kaasun riittävyyteen Euroopassa. Korkean sähkön hinnan lisäksi viime vuotta varjosti riski sähköriittävyydestä ja mahdollisista sähkökatkoista.

Kuluneen vuoden aikana uutisoitiin lähes päivittäin mahdollisista sähkönjakelun keskeytyksistä. Ihmisillä oli huoli sähkön loppumisesta jopa kokonaan. Rovaniemeläisten keskuudessa erityisesti tulevat pakkaset herättivät huolta ja yhteydenottoja Rovaniemen Verkon asiakaspalveluun tuli runsaasti.  Rovaniemen Verkon toiminnassa korostuikin varautuminen suunniteltuihin sähkökatkoihin ja viestintään asiakkaille. Sähkökatkot pystyttiin valtakunnassa välttämään varautumisen, lauhan talven sekä energiansäästön avulla.

Toiminnassa keskityttiin huoltovarmuuden turvaamiseen

Ukrainan kriisin myötä toiminnassa korostui varautuminen erilaisiin poikkeustilanteisiin. Kriisin myötä hybridivaikuttaminen ja tietojen kalasteluyritykset kasvoivat merkittävästi koko valtakunnassa. Kyberturvan lisäämiseksi ja parantamiseksi lisäsimme yhtiön omia resursseja.  Yhtiön oman henkilöstön tietoisuutta erilaisista kalasteluviesteistä ja tietoturvan merkityksestä lisättiin koulutuksen avulla. Tietoturvahavaintojen kirjaamiseksi määriteltiin uusi yhteinen toimintamalli, joka otettiin osaksi muita turvallisuushavaintojen seurantaa ja raportointia.

Tilikauden aikana yhtiön ja energian tuotannon operatiiviset kulut kasvoivat huomattavasti toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Yksi merkittävimmistä tekijöistä oli energian tuotannon polttoaineiden hinnan merkittävä nousu. Vaikka polttoaineista suurin osa tuotetaan ja hankitaan paikallisesti, myös metsäenergian tuonnilla oli merkittävä vaikutus polttoaineiden hinnankehitykseen markkinoilla. Venäjän puun tuonnin tyrehtyminen oli yksi polttoaineiden markkinahintoihin vaikuttavista tekijöistä. Merkittävistä operatiivisten kustannusten noususta huolimatta päätimme olla korottamatta asiakashintojamme vuodelle 2023.

Yhtiön alkuperäisenä suunnitelmana oli vähentää turpeen käyttöä merkittävästi lähivuosina, mutta korvaavan polttoaineen huonontuneen saatavuuden ja korkean hinnan vuoksi turvetta jouduttiin käyttämään suunniteltua enemmän. Turpeen käytön lisääntyessä jouduttiin ostamaan lisää päästöoikeuksia korkealla markkinahinnalla.

Strategian toteutusta jatkettiin suunnitellusti

Strategisten tavoitteiden seurannassa keskityimme yhtiömme asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden mittaamiseen. Jatkoimme edelleen myös työturvallisuuden mittaamisesta. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden tavoitteet täyttyivät suunnitellusti tavoitteiden mukaisesti. Konsernin työturvallisuuden mittaamisessa tapaturmataajuuden tavoite ei täyttynyt ja asetettuun tavoitteeseen ei päästy. Työtä työturvallisuuden parantamiseksi jatketaan määrätietoisesti.

Viime vuoden aikana tehtiin yhtiössä merkittävä strateginen päätös uusiutuvan sähkön tuotannon lisäämiseksi. Neve Oy ja Tornionlaakson Sähkö Oy perustivat yhdessä tuulivoiman hankekehitystä ja investointeja varten lappilaisen Tuulipolar Oy:n. Yhtiön toiminta käynnistyi rivakasti ja ensimmäisen tuulipuistohankkeen valmistelu käynnistyi Kemijärvellä kevään aikana. Myöhemmin yhtiön omistuspohja laajeni lappilaisten Ounastuotanto Oy:n, Itä-Lapin Energia Oy:n ja Muonion Sähköosuuskunnan tulessa yhtiön osakkaaksi. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n omistus yhtiössä on 30 %.

Valokuitutoiminnan maantieteellinen laajentuminen Lapin alueelle jatkui strategian mukaisesti. Valokuitu-liiketoiminnasta vastaavan Napapiirin Kuituverkot Oy:n omistuspohja laajeni, kun Kemijärven kaupungin, Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kuntien omistama sähkönsiirtoyhtiö Koillis-Lapin Sähkö Oy tulee valokuituyhtiön vähemmistöomistajaksi 20 % omistuksella. Osakkuus vauhdittaa valokuituverkon rakentamista Koillis-Lapissa merkittävästi. Koillis-Lapin Sähkö Oy:llä on kuituliiketoiminnan osakkuudessa yhtenä tärkeänä tavoitteena saada Koillis-Lappiin mahdollisimman kattava valokuituverkko. Rakentamisessa saadaan merkittäviä synergiaetuja, kun kuituverkkoa voidaan laajentaa sähköverkon rakentamisen yhteydessä.

Energia- ja vesihuoltoon liittyvien palveluiden toteuttamista jatkettiin useiden lappilaisten kuntien ja kuntayhtiöiden kanssa. Kuluneen vuoden lopulla allekirjoitettiin ensimmäinen Rovaniemen ulkopuolelle tarjottava vesihuollon palvelusopimus. Neve Oy vastaa palvelusopimuksella vuoden 2023 alusta lähtien Pelkosenniemen vesihuolto-osuuskunnan käynnissäpitopalveluista. Verkoston ja laitosten omistus säilyy edelleen Pelkosenniemen vesiosuuskunnalla ja Neve huolehtii niiden toimintakunnosta monelta osin vuoden 2026 loppuun saakka. Sopimus sisältää myös vesihuolto-osuuskunnan asiakkuuksiin ja laskutukseen liittyviä palveluja ja talousveden laadunhallinnan liittyviä töitä Tämä palvelusopimus luo yhtiölle hyvän mahdollisuuden kehittää vesihuollon palveluja tarjottavaksi myös muille lappilaisille kunnille ja toimijoille.

Napapiirin Kiertotalouspuisto -selvitysprojektissa kartoitettiin toimialana kiertotalouden mahdollisuuksia työllistää, synnyttää uusia yrityksiä sekä liiketoimintaa. Hankkeessa kartoitettiin materiaalivirtoja puhdistettavaksi, hävitettäväksi, energianlähteeksi, uusiomateriaaliksi ja käsittelyyn toimitettavaksi. Määriä tiedusteltiin laajalti, alkaen kuntien omistamista jätehuollon palveluyhtiöistä, ympäristönhuoltoyrityksistä päätyen valtakunnallisiin selvityksiin ja tilastoihin sekä ennustettiin määrien kehittymistä tiedossa oleva lainsäädäntö huomioiden. Selvitystyö valmistui vuoden 2022 aikana. Selvitystyön toteuttivat kaupunkikonsernin yhtiöt Napapiirin Residuum, Rovaniemen Kehitys ja Neve Oy. Projektin jatkumona toimijat jatkoivat liiketoimintamallien ja kiertotalouden investointiedellytysten selvittämistä, jotka valmistuvat vuoden 2023 aikana.

Lietteenpolttolaitoksella ajettiin vuoden aikana useita useampien viikkojen pituisia hallittuja koekäyttöjaksoja. Vuoden 2022 aikana laitoksella käsiteltiin noin 1 500 tonnia lietettä, joka vastaa lähes 20 % koko vuoden Rovaniemellä syntyvästä lietemäärästä. Laitokselle tehtiin muutostöitä ja asennettiin mm. uusi kuivuri, joka on vakauttanut laitoksen ajettavuutta. Kaukolämmön tuotanto aloitettiin laitoksella huhtikuussa.

Talous

Liikevaihtomme oli vuonna 2022 105,2 milj. euroa, jossa oli nousua edellisestä tilikaudesta 21,6 milj. euroa. Liikevaihdon voimakkaan kasvun takana oli korkeaksi kohonnut sähkön myyntihinta.  Konsernin liikevoitto oli 32,6 milj. euroa ja nettotulos 21,8 milj. euroa. Neve tuottaa sähköä Suosiolan vastapainevoimalaitoksessa sekä konserni omistaa Kemijoki Oy vesivoimatuotantoa. Neve:n tuottama sähkö myydään pohjoismaisessa sähköpörssissä Nordpool:ssa. Vuoden 2022 tulos oli konsernin paras.

Oheisesta liitetiedostosta (Pdf) löydät vuoden 2022 tuloslaskelmat, taseen, rahoituslaskelmat, sähkömarkkina- ja vesihuoltolain mukaiset liitetiedot sekä konsernin ja emoyhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut.

Tutustu Neve Oy:n vuoden 2022 tilinpäätökseen

Vastuullisuus

VIESTINTÄ

Neven viestintä on keskitetty Rovaniemen kaupungin viestintäpalveluihin vuoden 2020 alussa. Tuolloin Neve ja kaupunki solmivat kaksivuotisen palvelusopimuksen, jonka myötä Rovaniemen kaupungin viestintäyksikkö tuottaa Nevelle valtaosan sen viestinnän tukipalveluista sekä tukee myös osallisuuteen ja markkinointiin liittyvissä asioissa. Palvelusopimuksen kautta saatiin laajemmat viestintäresurssit Neven käyttöön. Samalla varmistettiin viestinnän asiantuntijuuden saatavuus myös lomien tai sairastumisten aikana. Sopimus muutettiin vuoden 2022 alussa toistaiseksi voimassa olevaksi.

Vuodet 2020 ja 2021 olivat viestinnälle kriisiviestinnän vuosia koronapandemian vuoksi. Kriisiviestinnän tarvetta vähensi pandemian laantuminen ja erilaisten rajoitusten asteittainen väheneminen vuonna 2022. Myös kevättulva pysyi maltillisena, mikä osaltaan helpotti kriisiviestinnän tarvetta ja valmiutta.

Viestinnän puolella päästiinkin keskittymään enemmän viestinnän kehittämiseen, päivittäisviestintään sekä markkinointiviestintään. Osaavan työvoiman tarve vaati rekrytointiviestinnän ja -markkinoinnin toimia. Varsinkin sosiaalisen median puolella rekrytointimarkkinointi tavoitti kohderyhmiään hyvin.

Vuonna 2021 käyntiin polkaistu Heimoneuvosto-toiminta on vakiinnuttanut asemansa osana työhyvinvointistrategian toteuttamista. Tiivis ryhmä sai uusia jäseniä ja koostuu Neven henkilöstön sekä työnantajan edustajien lisäksi viestinnän ja osallisuuden asiantuntijoista. Toiminnan tavoitteena on erilaisin vuosikelloon kiinnitetyin toimenpitein edistää työhyvinvointia, jotta neveläiset voisivat entistä paremmin työssään ja yhteisöllisyys vahvistuisi.

Mies tarkastelee sähköyhteyksissä.

HENKILÖSTÖ

Henkilöstölupauksen mukaan ”Olemme Pohjoisen alueen halutuin työpaikka – vahvuutemme on ammattitaitoisessa ja osaavassa henkilöstössä. Kannustamme ja tuemme henkilöstöä ammatillisessa kehittymisessä ja kasvussa.” Henkilöstön työssäjaksaminen, hyvinvointi sekä työturvallisuus koetaan tärkeinä.

Vuoden 2022 vakiintui hybridityöskentely konsernissa. Syksyn 2022 aikana päivitettiin etätyöhön liittyvää ohjeistusta ja toimintamallia. Etätyösopimukset laaditaan kirjallisina ja henkilökohtaisina. Liiketoiminnoissa voidaan sopia etätyön toteuttaminen verrattain vapaasti. Etä- ja hybridityön johtamisessa ei ole tullut esiin erityisiä haasteita. Toimistotyöhön palaaminen koettiin tärkeäksi erityisesti tiimiytymisen ja yhteishengen ylläpitämisen kannalta.

Neve tarjoaa monipuolisia, vastuullisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä kehittyvässä konsernissa. Edellisen vuoden aikana käynnistetty osaamiskartoitusten laadinta saatettiin liiketoimintojen kanssa päätökseen. Osaamiskartoituksissa peilattiin nykyosaamista strategisiin tavoitteisiin pääsemisen edellyttämään osaamiseen. Kartoituksessa kiinnitettiin erityishuomio tulevaisuuden tarpeisiin sekä laaja-alaisemman osaamisen hyödyntämiseen. Kartoituksesta esiin nousseita osaamisvajeita ryhdytään paikkaamaan tulevien vuosien aikana ja ne konkretisoituvat koulutussuunnitelmiin. Henkilöstön koulutukseen konsernissa käytettiin vuonna 2022 yhteensä 358 päivää, keskimäärin 2,8 päivää/henkilö. Vuoden aikana painotuttiin lakisääteisten pätevyyskoulutusten lisäksi ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Oppisopimuskoulutuksen kautta osaamista kehitti vuoden aikana 6 henkilöä.

Uudistetun yhteistoimintalain mukaan Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma korvautui Työyhteisön kehittämissuunnitelmalla, joka laadittiin lain hengen mukaisesti vuoropuhelussa henkilöstön edustajien kanssa. Tasa-arvosuunnitelma laadittiin erillisenä suunnitelmana ja suunnitelma sisältää myös palkkakartoituksen. Yhdenvertaisuussuunnitelma päivitettiin myös osana tätä kokonaisuutta. Koulutussuunnitelma on ollut oleellinen osa henkilöstösuunnitelmia jo pitkään.

Nevessä koetaan tärkeänä henkilöstön hyvä työfiilis. Hyvä työfiilis on seurausta suunnitelmallisesta johtamisesta, vuorovaikutuksesta sekä erilaisista korjaavista ja vahvistavista toimenpiteistä. Huhtikuusta 2021 lähtien on kuukausittain mitattu Neve-konsernin henkilöstön halukkuutta suositella tuttavilleen Neveä työnantajana, eli eNPS-lukua. Mittauskaudella 2022 henkilöstön halukkuus suositella Neveä työnantajana oli 36, vaihteluvälin ollessa välillä -100 – +100. Vapaissa kommenteissa kiitosta saivat toimiva työyhteisö ja tiimi, monipuoliset työtehtävät ja työolosuhteet. Heimoneuvosto-toiminnalla edesautetaan työhyvinvointistrategian toteuttamista. Heimoneuvosto on pienehkö henkilöstöryhmä, joka koostuu henkilöstön ja työnantajan edustajien lisäksi viestinnän asiantuntijoista. Toiminnan tavoitteena on erilaisin vuosikelloon kiinnitetyin toimenpitein edistää työhyvinvointia, jotta neveläiset voisivat entistä paremmin työssään ja yhteisöllisyys vahvistuisi.

Henkilöstöllemme työturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Olemme sitoutuneet vähentämään työtapaturmien määrää ja niistä johtuvia sairauspoissaoloja. Tavoitteena on luoda ja ylläpitää työkulttuuria, jossa työturvallisuus ja sen tinkimätön noudattaminen koetaan osana hyvää ammattitaitoa. Lisäksi tavoitteena on, että jokainen tunnistaa työympäristössään olevat vaarat ja riskit ja raportoi niistä vastuullisesti.  Vuonna 2022 turvallisuushavaintoja tehtiin konsernissa 429. Yhteensä ympäristö-, turvallisuus- laatu- ja tietoturvahavaintoja tehtiin konsernissa 586. Määrät laskivat jonkin verran edeltävään vuoteen verrattuna. Turvavartteja pidettiin konsernissa 59 ja turvakierroksia 640. Vaaratilanteita raportoitiin konsernissa yhteensä 24. Vähintään yhteen sairauspoissaolopäivään johtaneita työtapaturmia ei emoyhtiössä ollut yhtään. Infra-yhtiössä vastaavia työtapaturmia sattui neljä. Työtapaturmista johtuvia sairauspoissaolojen määrä oli 0,3 päivää/henkilö, eli verrattain vähän. Kokonaissairauspoissaolojen määrä nousi konsernissa 9,2 päivään/henkilö. Taustalla on erityisesti koronapandemiasta johtuneet sairauspoissaolot.

YHTEISKUNTA

Asiakaskokemus ja digitaaliset palvelut

Vuoden 2022 NPS-lukemamme oli 65. Asiakastyytyväisyys määrällisesti mitattuna parani entisestään. Asiakaskontakteista asiakas saa 92 % hoidettua asiansa kanssamme ensimmäisellä yhteydenotolla. Näistä lukemista voidaan todeta, että Neven asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä palveluunsa, jonka asiakaspalvelustamme saavat. Kaikkinensa asiakaskontakteja eri kanaviimme tuli yli 112 000 kappaletta, joista noin 54 % yhteydenottoina asiakaspalveluumme. Sähköisten kanavien käyttö nousi edelleen, kun näiden osuus kaikista asioinneista oli 75,7 %.

Itse kehittämämme asiakasportaali Assarin käyttöaste kasvaa vuosittain. Vuonna 2022 Assariin rekisteröityneiden asiakkaiden määrä nousi edellisestä vuodesta yli 16 %, asiakasmäärän noustessa uudelle kymmenelle tuhannelle. Ajatellen asiakkaiden omien tietojen hallintaa, yli 4 000 asiakasta kävi vuoden aikana tarkastamassa tai muuttamassa omia tietojaan Assarissa. Tämä parantaa merkittävästi asiakasviestintämme laadunhallintaa ja vähentää oman manuaalisen työn määrää.

Konsernin eri palveluihin liittyi noin tuhat uutta onnellista asiakasta. Määrällisesti se on samalla tasolla, kuin viime vuosina on ollut aikaisemminkin. Kohteen mukaan, yhden liittymän takana voi olla erinäinen määrä asiakkuuksia, joten asiakasmääränä laskettuna lukema on vielä suurempi. Uusien asiakkuuksien sopimukset kulkevat lähes täysin sähköinen myyntiprosessimme kautta.

 

Kesäistä vesistöä ja metsää.

YMPÄRISTÖ

Kannamme huolen herkästä ympäristöstämme

Neven liiketoiminta perustuu suurelta osin luonnonvaroihin. Toiminnan on myös oltava tehokasta ja kannattavaa. Emme kuitenkaan voi, emmekä halua rasittaa ympäristöä yhtään enempää kuin on välttämätöntä. Arktinen ympäristö on karu ja ankara, mutta se on myös äärettömän herkkä. Jos haluamme toimia pitkäjänteisesti ja elää täällä vuosikymmenten ja -satojenkin päästä, on meidän ymmärrettävä, ettei ympäristöä voi kerta käyttää. Siksi ympäristöarvot ja kiertotalousajattelu on ohjannut toimintaamme vahvasti jo vuosien ajan.

Myös vuosi 2022 vei kiertotaloustoimintaamme määrätietoisesti eteenpäin. Lietteenpolttolaitoksellamme, joka katkaisee useiden haitta-aineiden kierron ekosysteemissä, on ajettu useita koekäyttöjaksoja. Sähköinen liikenne kasvoi yhä kiihtyvällä vauhdilla ja aktiivisten asiakkaiden ja lataustapahtumien lukumäärä kaksinkertaistui vuoden aikana.

Ladatun energian määrä kasvoi 77 % ja palvelun myynti kaksinkertaistui vuoteen 2021 verrattuna. Latausverkosto laajeni yhdellä 75 kW:n ja kahdella 50 kW:n pikalatausasemalla sekä useilla AC-latauspisteillä. Nyt Nevellä on verkostossaan 50 latauspistettä, joiden yhteisteho on n. 1,4 MW.  Myös Neven oma liikkuminen sähköistyy ja muuttuu myös ympäristöystävällisemmäksi koko ajan.

 

Olemme sitoutuneet säästämään energiaa omassa toiminnassamme

Tavoitteemme energiatehokkuuden parantamiseksi ovat toteutuneet hienosti. Allekirjoittamiemme vapaaehtoisten Energiatehokkuussopimusten tavoite on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla sekä kunnissa ja kaupungeissa. Energiatehokkuussopimuskaudelle 2017–2025 olemme allekirjoittaneet Nevelle kaksi energiatehokkuussopimusta: energiapalveluiden ja energiatuotannon energiatehokkuussopimukset ja Neve Isommus Oy:lle energiapalveluiden energiatehokkuussopimuksen. Sopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai muita pakkokeinoja. Energiatehokkuussopimukset kattavat Neven osalta sähköntuotannon ja jakelun, kaukolämmön tuotannon sekä sen myynnin ja jakelun, ja vuodesta 2020 lähtien myös vedenoton, puhdistuksen ja jakelun sekä viemäri- ja jätevesihuollon. Neve Isommus Oy:llä on myös ollut voimassa energiatehokkuussopimus vuodesta 2021 alkaen, joka kattaa sähkön jakelun ja kaukolämmön jakelun.

Kokonaistavoite 2025 mennessä sähkön, lämmön ja polttoaineiden osalta on Nevellä ja Isommus Oy:llä noin 12 300 MWh. Vuoden 2022 aikana kaikkien kolmen sopimuksen kokonaissäästö on ollut yli 9 900 MWh. Yhteensä olemme säästäneet sopimuksen puitteissa energiaa jo 14 164 MWh vuodesta 2017 alkaen, mikä on jo enemmän kuin alkuperäiset tavoitteet vaativat.

 

Päästöt

Seuraamme ja pyrimme aktiivisesti vähentämään toimintamme päästöjä maahan, ilmaan ja veteen. Energiantuotannossa vaikutamme tähän muun muassa käytettävien polttoaineiden ja lämmönlähteiden valinnalla ja savukaasujen puhdistamisella. Vesistökuormitusta vähennämme parantamalla jäteveden puhdistamisen prosesseja jatkuvan parantamisen periaatteella. Jätevesiliete poltetaan, siitä tuotetaan biokaasua tai se kompostoidaan. Myös kierto-talousajattelu vähentää päästöjä. Tutkimme kaiken toimintamme myötä syntyvien sivuvirtojen kohdalla ovatko ne vain jätettä vai voisiko niitä hyödyntää jonkin tuotteen raaka-aineena. Hyvin usein toisen jäte voi olla toisen toimijan tuotteelle raaka-aine. Yksi esimerkki tällaisesta tuotteesta on metsäraelannoitteemme, jota valmistetaan Suosiolan voimalaitoksen lämmöntuotannossa syntyvästä tuhkasta. Myös kaikki omassa toiminnassamme käyttämämme sähkö on tuotettu uusiutuvasti (14 000 MWh).

 

Energiantuotanto 

Suurin osa Rovaniemen alueen kaukolämmöstä tuotetaan Suosiolan voimalaitoksessa, jossa on käytössä kaukolämpöä ja sähköä tuottava voimakattila (120 MW) ja kaukolämpöä tuottava vesikattila (40 MW). Voima- ja vesikattilassa polttoaineena käytetään pääosin sertitifioitua kokopuu- ja rankahaketta, metsäteollisuuden sivutuotteita sekä kierrätyspuuta. Puupolttoaineen osuus laski edellisvuoteen verrattuna ja turpeen polttoa lisättiin. Energiamarkkinoilla tapahtunut muutos kannusti lisäämään sähköntuotantoa ja tätä kautta myös polttoaineiden tarve kasvoi.

Suosiolassa on käytössä savukaasupesuri, joka ottaa lämmön talteen piippuun johdettavista savukaasuista. Savukaasupesurin osuus Rovaniemen kantaverkon tuotannosta oli vuonna 2022 13,5 % ja sillä korvattiin polttoaineiden käyttöä 88,8 GWh.

Suosiolan lisäksi Nevellä on Rovaniemen alueella 8 pienempää lämpökeskusta, joita käytetään pääosin kylmimpinä ajanjaksoina turvaamaan kaukolämmön riittävyys. Tytäryhtiö Aurora Lämpö Oy:llä on lämpökeskukset Savukoskella, Ylläksellä ja Kolarissa.

Suosiolan voimalaitokselle myönnettiin uusi BAT-päätelmiin (paras käyttökelpoinen tekniikka) perustuva ympäristölupa 9.12.2021. Lupapäätös ei ole vielä lainvoimainen. Lupapäätöksessä on annettu tiukennetut päästörajat savukaasupäästöille vuoden 2023 alusta alkaen ja automaatiojärjestelmän päästöraportointi laadittiin v. 2022 aikana vastaamaan uuden luvan vaatimuksia.

Tuhkien osalta painopiste on siirtynyt lannoitehyötykäytöstä maarakennushyötykäyttöön. Tuhkille pyritään löytämään hyötykäyttökohteita, jotta sitä ei tarvitsisi toimittaa kaatopaikalle. Neve on osallistunut Luken vetämään Kierroksia Biopeittoon -hankkeeseen, jossa on tutkittu mm. lentotuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia kaivosten sivukivikasojen ennallistamisessa.

Alla olevassa kuvaajassa on esitetty koko konsernin lämpökeskusten päästöjen kehitys, josta näkyy, että CO2-päästöt ovat vähentyneet viime vuosien aikana, mutta v. 2022 osalta päästötaso kasvoi johtuen energiakriisin aiheuttamasta polttoaineiden saatavuushaasteista ja turpeen polton lisäämisestä. Neve-konsernissa tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä niin, että saavutetaan hiilineutraalius v. 2030.

Kaikkien Neven laitosten päästöt,

Ominaispäästöt

Kaukolämmön päästöt ovat julkisesti saatavilla päästölaskurista ja Rovaniemen päästötiedot löytyvät osoitteesta https://www.klpaastolaskuri.fi/paastot/Rovaniemi. Laskurista saa tiedot polttoainejakaumasta ja päästötiedot viimeisen viiden vuoden ajalta.

Paikallisvoima ry on yhdessä kaukolämpöyhtiöiden sekä sidosryhmien kanssa kehittänyt kaukolämmön päästölaskurin vuoden 2021 aikana. Laskurista saadaan tarkat, paikkakuntakohtaiset kaukolämmön CO2-päästöt.  Päästötietojen raportointi noudattaa yleisesti käytössä olevia, Tilastokeskuksen ja Energiaviraston vahvistamia menetelmiä. Päästötiedot voi laskea joko energiamenetelmällä tai hyödynjakomenetelmällä.

Laskurista on saatavilla Rovaniemen alueen lisäksi Aurora Lämpö Oy:n Ylläksen, Kolarin ja Savukosken verkkojen päästötiedot.

 

Talousvesi/puhdas vesi 

Kaikki käyttämämme hanavesi on maa- ja kallioperän läpi suodattunutta raikasta pohjavettä, jota pumpataan kymmenien metrien syvyydestä maasta. Veden laatu on niin hyvä, ettei vesijohtovettä käsitellä lainkaan, tai sitä käsitellään hyvin vähän. Rovaniemellä veteen ei lisätä mitään kemikaaleja. Rovaniemellä vesi on hyvänlaatuista ja bakteereita esiintyy talousvesissä vain harvoin. Vetemme on pehmeää, eikä veden rauta-, kupari- ja mangaanipitoisuudet ole korkeita. Rovaniemellä vesi on lievästi hapanta ja sen radonpitoisuus on pieni.

Vedenjakelualueemme on hyvin laaja ulottuen kunnan äärilaidoille aina Lohinivaan, Auttiin, Tiaiseen ja Jaatilaan saakka. Verkostolla on pituutta yhteensä 2200 kilometriä. Puhdasta vettä myytiin vuonna 2022 noin 3,3 miljoonaa kuutiometriä.

Vuotovesien määrää pyritään vähentämään kohdennetuilla verkostosaneerauksilla ja kunnossapidolla.

Talousveden tunnusluvut.

 

 

Tarkenne 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Talousvesiasetus 1352/2015
Koliform. bakt. 37° C pmy/100 ml 0 0 0 0 0 0 0
E-coli pmy/100 ml 0 0 0 0 0 0 0
Enterokokit pmy/100 ml 0 0 0 0 0 0 0
Kloridi mg/l 1,03 0,88 < 250
Mangaani µg/l 0,54 0,25 0,29 0,46 0,26 0,39 < 50
pH 7,44 7,65 7,55 7,56 7,63 7,7 6,5–9,5
Rauta µg/l 2,84 2,98 2,72 2,95 2,88 < 2,71 < 200
Haju Hajuton Hajuton Hajuton Hajuton Hajuton Hajuton Ei epätavallisia muutoksia
Maku Ei huom. Ei huom. Ei huom. Ei huom. Ei huom. Ei huom. Ei epätavallisia muutoksia
Sameus FTU 0,16 0,15 0,15 0,29 0,24 0,17 Ei epätavallisia muutoksia
Väri mg Pt/l < 5 < 5 < 5 < 5 < 5 < 5 Ei epätavallisia muutoksia
Sähkönjohtavuus µS/cm 117 131,2 126,1 130,6 124,6 130 < 2 500
Radon Bq/l 33,7 58 56 66 59 63 < 300
Kokonaiskovuus mmol/l 0,42 0,5 0,6 0,61 0,62 0,63

 

Jätevesi 

Napapiirin Vedellä on 12 jätevedenpuhdistamoa, joista neljä on ympäristöluvallisia ja 8 omavalvontaisia. Jätevettä käsiteltiin vuonna 2022 noin 3,8 miljoonaa kuutiometriä.

Jätevesi sisältää ravinteita ja orgaanista ainesta, jotka suoraan vesistöihin johdettuina aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä. Ympäristöluvalliset jätevedenpuhdistusprosessimme poistavat vuonna 2022 94–98 prosenttia orgaanisesta aineesta sekä noin 90–98 prosenttia fosforista. Neljästä ympäristöluvallisesta puhdistamosta kolme täytti ympäristölupien vaatimukset. Yhdellä puhdistamolla ei täysin päästy ympäristöluvan vaatimuksiin kiintoaineen poiston osalta. Saneeraussuunnittelua jatketaan laitoksien osalta toiminnan kehittämiseksi, jotta ympäristölupien vaatimukset täyttyvät.

Aikaisempiin vuosiin verrattuna päästöt pienenivät kokonaisuutena (kuva). Tähän vaikutti osaltaan puhdistamoiden virtaamien merkittävä pieneneminen. Lisäksi Alakorkalon puhdistamon toimintaa on kehitetty laitossaneerauksin viime vuosina, ja tätä kautta puhdistustulokset ovat parantuneet.

Muurolan jätevedenpuhdistamon osalta toteutettiin saneerauksen suunnittelua v. 2022. Puhdistamon osalta prosessitekniikka ja allasrakenteet tullaan modernisoimaan kokonaisuudessaan lähivuosina. Vuonna 2022 toteutettiin Oikaraisen pienpuhdistamon muutostyöt maasuodattamoksi. Näillä toimenpiteillä pyritään parantamaan puhdistamoiden puhdistustuloksia.

Seuraamme jätevedenpuhdistuksen vaikutuksia Kemijokeen säännöllisesti Kemijoen yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vaattungin puhdistamon vaikutuksia seuraamme myös Raudanjoesta.

Jätevedenpuhdistamoilla syntyvästä lietteestä poltettiin lietteenpolttolaitoksella v. 2022 18,5 %. Osa lietteistä toimitettiin Ouluun biokaasulaitokselle, jossa lietteestä valmistetaan biokaasua ja kompostituotteita. 36 % lietteestä toimittiin Perämeren Jätehuolto Oy:lle Tornioon kompostoitavaksi. Näillä tavoin lietteen sisältämät ravinteet saadaan kiertoon.

Maaperään kohdistuvien päästöjen vähentämiseksi jätevesipumppaamoja on saneerattu ja pumppaamoita on liitetty kaukovalvontaan. Näin pumppaamot toimivat paremmin ja mahdolliset jätevesivuodot havaitaan nopeasti. Lisäksi pumppaamoiden saneerauksella parannetaan energiatehokkuutta, mm. sähkönkulutusta pienentämällä. Vuonna 2022 kaukovalvontaan liitettiin 13 pumppaamoa.

Lietteenpolttolaitoksen koekäyttöä jatkettiin vuoden 2022 aikana. Loppuvuoden koejaksoilla päästiin käsittelemään jo kaikki syntyvä yhdyskuntaliete. Vuoden 2022 aikana polttamalla käsiteltiin vajaa viidesosa Rovaniemellä syntyneistä lietteistä, mikä vastaa noin 40 rekkakuormaa. Kaukolämpöä tuotettiin 323 MWh, mikä vastaa noin 16 omakotitalon vuosittaista kulutusta. Koekäyttöä jatketaan vuoden 2023 aikana. Lietteenkäsittely polttamalla on kustannustehokas tapa käsitellä liete paikallisesti. Prosessissa syntyvä lämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Polttolaitoksen tuhka pystytään hyödyntämään metsälannoitteena, jolloin ravinteet saadaan kiertoon.

Jätevedenpuhdistamoilla syntyvästä lietteestä poltettiin lietteenpolttolaitoksella v. 2022 18,5 %. Osa lietteistä toimitettiin Ouluun biokaasulaitokselle, jossa lietteestä valmistetaan biokaasua ja kompostituotteita. 36 % lietteestä toimittiin Perämeren Jätehuolto Oy:lle Tornioon kompostoitavaksi. Näillä tavoin lietteen sisältämät ravinteet saadaan kiertoon.

Vuonna 2022 tehtiin yhteistyötä THL:n kanssa muun muassa jätevesien koronanäytteen-oton osalta. Alakorkalon jätevedenpuhdistamolta otetuilla näytteillä osallistuttiin valtakunnalliseen tutkimukseen koronaviruksen esiintyvyydestä. Myös huumaisaineiden osalta tehdään seurantaa jätevedestä vuosittain. Lisätietoa löytyy THL:n nettisivuilta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/jatevesiseuranta.

 

Jätevesipuhdistamojen päästöt vesistöihin ovat laskeneet vuosina 2018-2022.

 

Lietteenkäsittely vuonna 2022. Gasum 45%, Perämeren Jätehuolto 36%, Lietteenpoltto 18%.

Tuotteet ja palvelut

INFRAN PALVELUT

Napapiirin Infra Oy:n toiminta keskittyi palveluiden tuottamiseen Napapiirin Vesi Oy:lle. Tuotimme palveluja vesihuoltoverkoston rakentamiseen ja kunnossapitoon, sekä vesihuoltolaitosten mekaanisen- ja sähköautomaation kunnossapitoon.

Konsernin ulkopuolinen myynti kohdistui käytännössä kuluttaja-asiakkaisiin.

Vesihuoltoon kohdistuva liiketoiminta tuotti voittoa yhtiölle 55 569 €

Napapiirin Veden ja yhtiön välinen mekaaninen kunnossapitosopimus on voimassa 31.12.2023 asti ja vesihuoltolaitosten sähkö- ja automaation kunnossapitosopimus jatkuu Ellappi Oy:n kanssa, sopimus päättyy 1.8.2024.

Pelkosenniemen vesihuolto-osuuskunnan talous- ja jäteveden kunnossa- ja käynnissäpitosopimus allekirjoitettiin ja työ aloitettiin 1.1.2023 alkaen.

Kesäkaudella yhtiö työllisti seitsemän määräaikaista työntekijää. Vuoden aikana rekrytoimme yhden työnjohtajan eläköitymisen vuoksi, sekä kaksi vesihuoltoasentajaa vesihuoltoverkoston ja jätevedenpumppaamoiden kunnossapitotöihin lisääntyneen työkuorman takia

Yhtiössä sattui viisi tapaturmaa, joista kolmessa aiheutui yli kahden päivän poissaolon. Työturvallisuushavaintoja tehtiin 152 kpl, turvavartteja pidettiin 31 kpl ja turvallisuuskierroksia käytiin 249 kpl. Työturvallisuuden eteen tehtävät työt jatkuvat ja nostetaan enemmän esille jokapäiväisessä työssä.

Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat

Yhtiössä ei ole tapahtunut oleellisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia kuluvan tilikauden aikana.

Arvio toiminnan kehittämisestä

Toiminnan jatkuvan kehittämisen ja kustannustehokkuuden mukanaolo varmistaa osaamisen säilymisen konsernin sisällä ja myös menestymisen mahdollisissa konsernin ulkopuolisissa vesihuollon kunnossapitosopimuksissa.

Yhtiön kannattavuutta vuosia rasittanut ylimääräisten toimitilojen vuokrasopimus uusittiin 2022 ja vuodesta 2023 lähtien yhtiö vastaa vain käytössämme olevista tilojen vuokrasta.

SÄHKÖ

Sähkön käyttö Rovaniemen Verkko Oy:n toimialueella laski 9,5 % (+2,7 %). Vuoden korkein sähkönkulutushuippuun vaikutti pitkään kestänyt pakkasjakso. ROVE:n vuoden korkein tehohuippu oli 68 MW (69,67 MW), joka mitattiin 10.1.2022 klo 15-16. Samalle vuorokaudelle mitattu koko vuorokauden sähkönsiirto oli 1459 MWh (1520 MWh).

Perusmaksut jätettiin perimättä yhdeksän kuukauden osalta ja tehomaksut kuuden kuukauden osalta. Liittymismaksut säilytettiin ennallaan vuoden 2021 tasolla. Verkkoliiketoiminnan sähkön siirron myynti oli 320 GWh (336 GWh). Asiakkaiden sähkönkäyttöpaikkoja oli vuoden lopussa 28 748 kpl (28 502 kpl). Uusia käyttöpaikkoja liitettiin verkkoon 246 kpl (377 kpl).

Kertomusvuoden investoinnit olivat kaikkiaan 2,6 milj. euroa (2,86 milj. euroa), joista pääosa kohdistui jakeluverkon korvaus- ja laajennusrakentamiseen. Korvausinvestointeihin kohdistui 2,03 milj. euroa ja laajennusinvestointeihin 0,5 milj. euroa. Järjestelmäuudistuksiin investointeihin 0,070 milj. euroa.

VESI

Vesiliiketoiminnasta vastaavan Napapiirin Vesi Oy:n kertomusvuoden investoinnit olivat kaikkiaan 8,3 milj. euroa, joista pääosa kohdistui verkoston rakentamiseen ja jätevedenpuhdistamoiden sekä pumppaamoiden saneerauksiin.

Puhtaan veden hankintaa ja käsittelyä parantamaan rakennettiin uusi siiviläputkikaivo Marrasjärvelle. Lisäksi saneerattiin vedenottamoita ja purettiin käytöstä poistettuja laitosrakenteita. Virtausmittauskaivoja rakennettiin 5 kpl.

Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla tehtiin kuntokartoituksia ja saneerausselvityksiä tulevia vuosia varten. Lisäksi käynnistettiin Muurolan jätevedenpuhdistamon mekaanisen saneerauksen suunnittelu. Jätevedenpumppaamoita saneerattiin 10 kpl, ja purettiin käytöstä poistettu jätevedenpuhdistamo. Jäteveden puhdistustuloksen parantamiseksi muutettiin vanha jätevedenpuhdistamo maasuodatukseen.

Jätevedenpumppaamoiden ja vedenottamoiden sähkö- ja automaatiokeskuksia uusittiin saneerattaviin ja uudiskohteisiin. Vesihuoltoverkostojen uudisrakennuskohteena toteutettiin mm. Vennivaaran uusi kaava-alue. Saneerauskohteista merkittävin vuonna 2022 oli Vierustien paineviemärin ja vesijohdon saneeraus.

Myyty vesimäärä oli 3 310 672 (3 165 598 m3 vuonna 2021) ja laskutettu jätevesimäärä 2 991 709 m3 (2 880 713 m3). Vuotovesi (vuotovedet, ohi laskutuksen käytetty vesi sekä verkoston huuhteluun käytetty vesi) oli noin 23 % pumpatusta vedestä (24,5 % vuonna -21). Runkovesijohtovuotoja oli 49 kappaletta (55 kpl). Painejätevesivuotoja oli 1 kpl (0 kpl).

Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2022 jätevettä 3 611 913 m3 (5 032 373 m3), suurimman virtaaman ollessa toukokuussa noin 473 283 m3 ja pienimmän syyskuussa noin 234 980 m3. Vesijohtoverkostoa rakennettiin 5 338 m (4 628 m) ja saneerattiin 5 035 m (5 770 m).

jätevesiverkostoa rakennettiin 4 658 m (3 331 m) ja saneerattiin 3 371 m (2 085 m). Hulevesiverkostoa rakennettiin 6 746 m (6 717 m) ja saneerattiin 778 m (1 691 m). Asiakkaiden kulutuspaikkoja oli vuoden 2022 lopussa 15 950 kpl (15 795 kpl). Uusia kulutuspaikkoja liitettiin 155 kpl (172 kpl).

Valokuitu – Digitalisaation edistäminen

Tietoliikennesektorilla on tapahtunut viimeisen vuoden aikana merkittävä muutos asiakkaiden tietoisuuden kasvamisessa. Markkinoille on tullut uusia toimijoita ja kilpailu maakunnan eri alueille on kiristynyt huomattavasti. Tämä on kasvattanut hyvin myös asiakkaiden ymmärrystä valokuidun merkityksestä kestävänä tietoliikenteen tuotteena. Samaan aikaan on ollut ilo huomata, että brändimme ja tuotteemme tukevat asiakkaiden ajattelua. Huoltovarmuus, paikallisuus ja vastuullisuus ovat teemoja, jotka luovat ennakkoluulotonta luottamusta asiakkaissa ja näin parantavat valokuitutuotteidemme kysyntää.

Tytäryhtiömme Napapiirin Kuituverkkojen omistuspohjan laajetessa olemme saaneet luontevaa läsnäoloa myös Koillis-Lappiin. Läsnäolomme myötä olemme kyenneet tukemaan maakunnallista kehittymistä sekä kääntämään tietoliikennekeskusteluita mahdollisuuksien rakentamiseen. Olemme onnistuneet investoinneissamme Kemijärvellä, Pelkosenniemessä ja nyt myös Savukoskella.

Kaupallisessa mielessä tarkasteltuna, valokuituyhtiön liikevaihto kasvoi edelleen ja käyttökate parani. Valokuitutoiminnan asiakastyytyväisyys on huomattavan hyvällä tasolla, ja prosessien toimivuus on herättänyt mielenkiintoa yhteistyösektorillakin.

2 13

105 milj. € Liikevaihto

1 13

32,6 milj € Liikevoitto

Neve rekry vihr

130 Henkilöstö