48 vuotta pitämässä Rovaniemen lämpimänä – ja vielä tekisi mieli jatkaa

Suosiolan voimalaitos täyttää tänä vuonna 30 vuotta valmistumisestaan marraskuussa 1995. Tämän sekä Kaukon päivän kunniaksi kuulemme Rovaniemen kaukolämmön parissa ansiokkaan uran tehnyttä henkilöä Tapio Karvosta.

Kokemusta kaukolämmöstä jo lähes puoli vuosisataa

On tammikuinen pakkaspäivä, kun seisomme Suosiolan voimalaitoksen pihalla. Neven vanhemmalla kaukolämpösuunnittelijalla Tapio Karvosella on 3.1.2025 tullut täyteen tasan 48 työvuotta Rovaniemen kaukolämmön parissa. Tänään käytävä haastattelumme juhlistaa Suosiolan voimalaitoksen täyttämistä kolmekymmentävuotiaaksi, mutta on selvää, ettei laitos senioriteetissaan ole kokeneimpia tekijöitään vielä mahtavampi.

Karvonen on Neven palveluksessa pisimpään työskennellyt ammattilainen, ja hän on toiminut Rovaniemen kaukolämmön parissa jo ennen Neveä ollessaan suoraan kaupungin palveluksessa. Tänään istumme alas Suosiolan neuvotteluhuoneeseen lähelle kaupungin lämmön lähdettä kuulemaan, mitä kaikkea näiden lähes viiden vuosikymmenen varrelle on mahtunut.

Kaupungin mittamiehestä kaukolämmön suunnittelijaksi

Karvonen kertoo, kuinka hänen kunnioitettava uransa on keskittynyt alusta lähtien pitkälti suunnittelutehtäviin. Kaikki alkoi mittamiehen tehtävistä Rovaniemen kaupungin suunnittelutoimistossa 3. tammikuuta 1977. Siellä eräs henkilöstöstä osasi vinkata, että hänet kannattaisi ottaa mukaan kaupungin kaukolämpöverkon suunnitteluun vuoden 1978 kesälle. Karvonen tarttui mahdollisuuteen ja kaukolämpö on ollut hänen asiansa siitä hetkestä lähtien.

 

Kun Rovaniemen sähkönsiirto- ja kaukolämpötoiminta yhdistettiin vuonna 1980 Rovaniemen energialaitokseksi ja Rovaniemen kaukolämmitys tapahtui pääosin vielä hajautetusti pienlaitoksissa, Karvoselle myönnettiin maastosuunnittelijan nimike. Tuolloin kaukolämpöverkon putkien sijainnit suunniteltiin hakakynä kädessä. Paperikarttoja tutkimalla Karvonen ensin laski, missä kulkisi putkelle sopiva reitti, minkä jälkeen hän valmisti tarvittavat asemakuvat ja pituusleikkaukset.

”Ennen jokainen asia piirrettiin valopöydällä lyijykynällä paperille ja sitten tussilla kalvolle. Se oli kyllä älytön työmäärä”, Karvonen muistelee.

Kun Suosiolan turvelämpölaitosta alettiin rakentamaan vuonna 1985, myös Karvonen osallistui omalta osaltaan projektin onnistumiseen, kun tuolloinen lämpökeskuksien vastaava pyysi häntä pitämään silmällä, että kahdeksankymmentä metrinen piippu pystytetään suoraan.

 

”Seurasin sitten parvekkeeltani Korkalovaarasta, kun he viikonloppuna nostivat piippua kolmessa osassa. Välillä ajoin aina paikalle katsomaan, että tuleehan se varmasti suoraan”, Karvonen kertoo samalla viitaten siihen, kuinka laitoksesta muodostui myös näyttävä osa kaupungin maisemaa.

Vuonna 1995 turvelämpölaitoksen ympärille syntyi tämän päivän tutunnäköinen Suosiolan sekä lämpöä että sähköä tuottava huippumoderni yhteisvoimalaitos. Rakennustyöt käynnistyivät vuoden 1994 alussa ja etenivät suunnitelmien mukaisesti. Sittemmin laitosta on jatkuvasti kehitetty muun muassa voimakattilan parannuksilla ja savukaasupesurilla.

Kohti digitaalista aikaa ja entistä laajempia verkkoja

Rovaniemen Energia Oy:n aikoihin yksi Karvosen merkittävimmistä suunnitteluprojekteista oli Kolarin kaukolämpöverkon kartoitus vuosina 2006–2007. Verkkoa piti käydä neljän kilometrin verran kuuntelemassa ja kartoittamassa maatutkalla ja GPS:llä.

Suurin mullistus Karvosen työssä liittyi kuitenkin teknologiseen muutokseen, kun kaupunki siirtyi 1990-luvun puolella paperikartoista numeeriseen karttatietoon sekä suunnittelutyön digitalisoitumiseen lähestulkoon yhdessä yössä.

 

”En ollut koko tietokonetta nähnytkään sitä ennen. Siinä meni kaksi vuotta ennen kuin omaksui koko touhun. Samassa tuli takymetrit ja GPS-laitteet. Nyt AutoCAD-suunnitteluohjelmisto on ollut hallussa jo 20 vuotta.”

Nevellä ollessaan Karvosen toinen iso työsarka on ollut Neven kaukolämpöpalveluiden laajeneminen Kolariin, Ylläsjärvelle, Savukoskelle, Pelkosenniemeen ja Pyhätunturille. Ylläsjärven kaukolämpöasiakkaat saavat tänäkin päivänä nauttia varmasta lappilaisesta lämmöstä kiitos Karvosen huolellisen kädenjäljen.

”Ylläksellä rakennettiin kaikki alueen verkot, niin se vaati monta käyntiä paikan päälle. Hyvin minä sain ne silti kaikki suunniteltua”, Karvonen toteaa. Ajoittain hän on päässyt kiertämään pitkin maakuntia myös kartoitus- ja valvontatehtävissä.

Seuraavaa sukupolvea ohjaamassa

Noin 15 vuotta sitten Karvonen sai varsinaisen suunnittelijatittelin nimensä viereen. Tässä vaiheessa häntä alkoi kuitenkin jo kiinnostamaan ammattitaitonsa laajentaminen.

”Vuosina 2008–2010 suoritin työnjohtajakoulutuksen, minkä myötä sain luvat toimia turvallisuuskoordinaattorina ja työmaavalvojana. Olin jo kymmeniä vuosia tehnyt turvakierroksia työnjohtajan kanssa, mutta nyt se oli virallista ja sain tehdä niitä tehtäviä itsenäisesti.”

Turvakierroksilla kaukolämpöverkkojen tilaaja eli Neve varmistaa, että verkkoja rakentavat urakoitsijat noudattavat annettuja turvallisuusohjeita. Näin suunnittelu-uransa loppupuolella Karvonen ennen kaikkea keskittyy mentoroimaan nuorempaa suunnittelijapolvea ja kesäisin toimii kaverina työmaiden valvonnassa.

Työmaana koko kaupunki

Kun asiakas haluaa liittyä Neven kaukolämpöverkkoon, suunnittelija tapaa heidät kotonaan arvioidakseen yhdessä asiakkaan kanssa, mihin kaukolämpöliittymä on sujuvinta ja turvallisinta rakentaa. Juuri asiakaskäynnit ovat olleet Karvoselle erityisen mieluisia. Hän on kokenut, että asiakkaiden luottamus saavutetaan selittämällä asiat perusteellisesti ja rauhallisesti.

Vaikka suunnittelijan osuus käytännössä päättyy siihen, kun liittymäsuunnitelma on valmistunut, Karvonen on tavannut asiakasta usein sittenkin, kun hankkeessa on edetty liittymän toteutukseen ja työkohteen valvontatehtäviin. Tämä on auttanut varmistamaan sen, että asiakas on voinut olla luottavaisin mielin uudesta lisäyksestään kotiinsa.

”On ollut esimerkiksi vanhempia asiakkaita, joiden luona on pitänyt käydä paitsi pari kertaa ennen rakentamista, myös useamman kerran työmaiden aikaan. Liittymän valmistumisenkin jälkeen saatetaan vielä kutsua kahville”, Karvonen kertoo hymyillen.

Erityisen innostava asiana työssään Karvonen pitää sen monipuolisuutta. ”Minun työmaa on ollut koko kaupunki ja nykyisin toiminta-alueemme eri puolilla Lappia. Aamulla kun menen toimistolle, en tiedä, minne päivällä vielä päädyn. Edessä on aina uusi paikka ja se on mukavaa.”

Neve jää taakse haikein mutta kiitollisin mielin

Karvonen on Rovaniemen Koskenkylästä kotoisin ja vapaa-aikansa hän on käyttänyt muun muassa rakentamalla sen maisemiin oman talonsa sekä mökin Marraskoskelle. Hän on myös löytänyt hiihtoharrastuksen, joka on vienyt hänet mukanaan: Viime talvena latua tuli kuljettua peräti 750 kilometriä. Horisontissa häämöttävät eläkepäivät Karvonen aikoo viettää jatkamalla hiihtämistä, reippailemalla ja rakentamalla pajan, jossa hän voisi esimerkiksi tehdä puukkoja.

Yhä luissaan hieman hytisten Karvonen muistelee, miten ennen keskitettyä kaukolämmön tuotantoa, joka on kasvanut Suosiolan voimalaitoksen myötä, Rovaniemen taajaman laidalla olevia kiinteistöjä lämmitettiin keltaisissa ulkovajoissa pidettävien öljykattiloiden avulla, kunnes kaukolämpöverkko ylsi niiden luo. Tuolloin, jos kattila yllättäen sammui keskellä talviyön paukkupakkasia, jonkun aina täytyi lähteä kylmään ja pimeään tarkistamaan, miksi asia kiikastaa.

”Minä olen kauhean ylpeä Nevestä, että tällainen laaja lämmitysjärjestelmä on saatu niiden keltaisten koppien lähtökohdasta aikaiseksi. Kaikki, mitä tässä talossa on tehty, minä olen nähnyt. Olen todistanut useamman johtajan ja jo kolme sukupolvea rakennusmestareita. Kaikennäköistä tässä on tapahtunut, ja voin sanoa, että minulla on mennyt kyllä aina hyvin. Ei ole ollut valittamista. Kun työnsä tekee ja ei jätä kesken, sillä se hoituu”, Karvonen tiivistää.

Karvonen kokee, että Nevellä työskentely on ollut hänelle merkityksellistä, ja hän muistelee lämmöllä kaikkea, mitä vuosien aikana on tehty ja koettu. Työ on ollut iso osa hänen elämäänsä, ja hän jättää tehtävänsä taakseen kiitollisena ja ylpeänä.

”Minulla on varmaan ollut paljon tuuria tässä työssä, että ei ole tarvinnut katsoa muualle tai ei ole odotellut eläkettä. Joskus silti tulee se päivä, että työt on pakko jättää taakseen. Jään pois haikein mielin, mutta ylpeänä siitä, että olen saanut olla Nevellä”, Karvonen kertoo.

Tietoa Suosiolan voimalaitoksesta ja Rovaniemen kaukolämmöstä

• Suosiolan voimalaitos valmistui marraskuussa 1995 ja vihittiin käyttöön tammikuussa 1996.
• Energiantuotannon käytössä nykyään kaukolämpöä ja sähköä tuottava voimakattila (120 MW), kaukolämpöä tuottava vesikattila (40 MW) sekä lämmöntalteenotto (28MW).
• Kaukolämpöverkostoa on noin 295,5 kilometriä Rovaniemen alueella.
• Yli 90 % Rovaniemen kaukolämmöstä tuotetaan Suosiolassa.
• Lämmön toimitusvarmuus asiakkaalle Rovaniemellä on peräti 99,98 %.
• Raaka-aineina käytetään pääosin lähes 100 % paikallisia uusiutuvia polttoaineita, kuten kierrätyspuuta, teollisuuden sivuvirtoja ja metsähaketta.
• Vuosien varrella voimalaitoksen tehoa on kasvatettu ja hiilidioksidipäästöjä leikattu erilaisilla investoinneilla. Tavoitteenamme on täysin hiilineutraali kaukolämpö vuoteen 2030 mennessä.

 

Neve juhlistaa tänä merkkivuotena ennen kaikkea lappilaiselle kaukolämmölle omistautuneita osaajiaan heidän mittaamattoman arvokkaasta työpanoksestaan. Osallistu Suosiolan juhlavuoteen jakamalla omia kuviasi sekä tarinoita Suosiolan voimalaitoksesta vuosien varrelta ja tägää meidät @neveoy Instagramissa ja Facebookissa. Jaamme tägättyjä kuvia tarinoissamme pitkin vuotta!