Puhdasta ja raikasta pohjavettä
Rovaniemellä veden laatu on niin hyvä, ettei vesijohtovettä käsitellä lainkaan, tai sitä käsitellään hyvin vähän. Esimerkiksi Rovaniemen keskustan alueen veteen ei lisätä mitään kemikaaleja. Napapiirin Vesi Oy:n vedenjakelualue on hyvin laaja, ja ulottuu Rovaniemen kunnassa aina Lohinivaan, Auttiin, Tiaiseen ja Jaatilaan saakka. Verkostolla on pituutta yhteensä noin 1800 kilometriä.
Rovaniemen vesi on kovuudeltaan erittäin pehmeää. Tämän vuoksi pesuaineiden annostelussa voi olla säästeliäs eikä astian- ja pyykinpesukoneisiin tarvitse lisätä vedenpehmennyssuoloja.
HIENOVARAISTA KÄSITTELYÄ
Veden käsittely on hienovaraista. Veden oikea happamuus (pH-arvo) varmistetaan johtamalla se tarvittaessa kalkkikivisuodattimen kautta verkostoon. Mahdollisten bakteerien lisääntyminen taas estetään UV- eli ultraviolettivalokäsittelyllä.
Bakteereita esiintyykin talousvedessä vain harvoin, eikä veden rauta-, kupari- ja mangaanipitoisuudet ole korkeita. Rovaniemellä veden pH on lievästi hapanta. Radonia esiintyy vain paikoittain, mutta radon haihtuu verkostosta ennen kiinteistöjä.
VEDEN LAADUN RISKIARVIOINNIT
Terveydensuojelulain 20 § mukaan talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnan ja talousveden laadun valvonnan on perustuttava veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arviointiin ja hallintaan. Riskinarviointi on tehtävä toiminnan harjoittajien ja viranomaisten välisenä yhteistyönä. Napapiirin Vesi Oy on tehnyt jokaiselle vedenjakelualueelle erillisen riskikartoituksen, jotka on käyty läpi terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Riskinarvioinnit päivitetään säännöllisesti.
Riskienarviointien perusteella vedenjakelualueilla todettiin riskitekijöiksi mm. teiden suolaus, kaatopaikat ja maa-ainestenotto. Napapiirin Vesi Oy valvoo talousveden laatua vedenottamoilla, vedenkäsittelylaitoksilla, vesisäiliöillä ja kuluttajapisteissä valvontatutkimusohjelman 2021–2025 mukaisesti.
HYVÄLAATUISTA VETTÄ
Rovaniemellä vesi on hyvänlaatuista ja bakteereita esiintyy talousvesissä vain harvoin. Vetemme on pehmeää, eivätkä veden rauta-, kupari- ja mangaanipitoisuudet ole korkeita. Alla on kerrottu hieman lisää laatuun ja veden ominaisuuksiin liittyvistä ja tarkkailtavista seikoista.
Taulukoissa kuvatut pitoisuudet ovat vuosikeskiarvoja keskustaajaman alueelta. Analyysituloksia ja tarkempia tietoja eri vedenjakelualueiden osalta voi tarkastella:
Vedenjakelualueiden tunnusluvut (siirtyy sivustolle https://www.vesi.fi/)
tai laatuasiantuntija Annika Moberg, puh. 040 186 6145, annika.moberg@neve.fi.
Tarkenne | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | Talousvesiasetus 1352/2015 |
Koliform. bakt. 37° C pmy/100 ml | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
E-coli pmy/100 ml | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Enterokokit pmy/100 ml | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Kloridi mg/l | 1,03 | – | – | – | 0,88 | – | – | < 250 |
Mangaani µg/l | 0,54 | 0,25 | 0,29 | 0,46 | 0,26 | 0,39 | 0,66 | < 50 |
pH | 7,44 | 7,65 | 7,55 | 7,56 | 7,63 | 7,7 | 7,44 | 6,5 – 9,5 |
Rauta µg/l | 2,84 | 2,98 | 2,72 | 2,95 | 2,88 | < 2,71 | 3,48 | < 200 |
Haju | Hajuton | Hajuton | Hajuton | Hajuton | Hajuton | Hajuton | Hajuton | Ei epätavallisia muutoksia |
Maku | Ei huom. | Ei huom. | Ei huom. | Ei huom. | Ei huom. | Ei huom. | Ei huom. | Ei epätavallisia muutoksia |
Sameus FTU | 0,16 | 0,15 | 0,15 | 0,29 | 0,24 | 0,17 | 0,28 | Ei epätavallisia muutoksia |
Väri mg Pt/l | < 5 | < 5 | < 5 | < 5 | < 5 | < 5 | < 5 | Ei epätavallisia muutoksia |
Sähkönjohtavuus µS/cm | 117 | 131,2 | 126,1 | 130,6 | 124,6 | 130 | 124,12 | < 2 500 |
Radon Bq/l | 33,7 | 58 | 56 | 66 | 59 | 63 | 54 | < 300 |
Kokonaiskovuus mmol/l | 0,42 | 0,5 | 0,6 | 0,61 | 0,62 | 0,63 | 0,62 | – |
BAKTEERIT
Talousvedessä esiintyvät bakteerit kertovat veden pilaantumisesta. Koliformisten bakteerien esiintyminen vesilaitoksen jakamassa vedessä on merkki vedenkäsittelyn ja varsinkin desinfioinnin puutteellisuudesta. Koliformiset bakteerien esiintyminen voi kieliä myös pintavesien pääsystä kaivoon, kaivon kasvittumisesta tai maa-aineksen joutumisesta vesijohtoverkostoon.
Hyvässä talousvedessä ei koliformisia bakteereita ole osoitettavissa. E-colin tai enterokokkien esiintyminen talousvedessä on merkki ulosteperäisestä saastumisesta. E-coli on peräisin yksinomaan ihmisten tai eläinten ulosteesta.
RAUTA JA MANGAANI
Rauta ja mangaani aiheuttavat talous- ja juomavedessä maku- ja hajuhaittoja sekä veden ja vesikalusteiden värjäytymistä. Lisäksi ne voivat aiheuttaa tahroja pyykkeihin.
Jos veden nauttiminen on sen ulkonäön ja maun puolesta mahdollista, on raudan pitoisuus tasolla, joka ei aiheuta terveyshaittoja. Mangaani voi aiheuttaa veteen mustaa nokimaista sakkaa. Mangaanilla saattaa suurina pitoisuuksina (>100µg/l) olla terveydellistä haittaa.
HAPPAMUUS
Veden happamuutta tai emäksisyyttä kuvataan pH-arvolla. Vesijohtomateriaalien kannalta veden pH-arvo on erittäin tärkeä tekijä. Jos vesi on lievästi hapanta, vedenjakelulaitteissa käytetyt materiaalit, kuten valurauta, sinkitetty teräs, kupari, betoni ja asbestisementti useimmiten syöpyvät, ellei vettä ole alkaloitu.
Sopivana pH-alueena voidaan pitää 6,5–8,8. Korroosion kannalta pH:n tulisi olla mahdollisimman tasainen. Jos pH-arvo on alle 7,0 eli vesi on hapanta, on mahdollista, että metallien liukeneminen putkista ja maaperästä lisääntyy.
SÄHKÖNJOHTAVUUS
Sähkönjohtavuus kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Mitä korkeampi suolojen määrä on, sitä korkeampi on veden johtokyky ja sitä enemmän se aiheuttaa haittoja vesilaitteille ja putkistoille.
VEDEN KOVUUS
Veden kovuus kuvaa veden sisältämien kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Mitä enemmän näitä aineita on vedessä, sitä kovemmaksi se luokitellaan.
KUPARI
Talousveden korkea kuparipitoisuus aiheuttaa veteen karvasta makua, värjää saniteettikalusteita vihreiksi ja saattaa muuttaa vaaleat hiukset vihreiksi. Kupari on yleensä peräisin kiinteistön kuparisista vesijohdoista ja sitä esiintyy etenkin lämpimässä vedessä. Hapan vesi (pH < 7) estää kuparia suojaavan oksidikerroksen muodostumisen, mikä voi aiheuttaa korroosiota kupariputkissa. Veden juoksuttaminen vähentää sen kuparipitoisuutta, mutta ei poista putkien korroosioriskiä.
RADON
Radon liukenee veteen ja aiheuttaa säteilyannoksen mahalaukussa. Säteilyannokseen liittyy aina syöpäriski.
SAASTUMISEPÄILY
Suolistoperäisillä taudinaiheuttajilla saastunut talousvesi voi aiheuttaa suolistoinfektion, jonka oireet, oireiden alkamisajankohta ja kesto riippuvat taudinaiheuttajasta. Yleisimpiä oireita ovat ripuli, pahoinvointi, vatsakivut ja kuumeilu. (Valvira, ohje 3/2016.)
Legionellabakteerit aiheuttavat infektioita kiinteistöjen vesijärjestelmissä tapahtuneen legionellabakteerin kasvun ja niistä aerosolimuodossa hengitysteitse tapahtuvan altistumisen kautta.
Jos ongelman aiheuttajaksi epäillään legionellabakteereja, kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä THL:n legionella-asiantuntijoihin. Tällöin toimenpiteet ja näytteenotto osataan kohdistaa oikein ja altistumisen rajaamisessa onnistutaan mahdollisimman hyvin. (Valvira, ohje 3/2016.)
NÄYTTEENOTTO
Napapiirin Vesi Oy ottaa talousvedestä näytteitä valvontasuunnitelman mukaisesti. Näytteenoton ajankohta riippuu vedenjakelualueesta. Mikäli haluat analysoida kiinteistösi veden laadun, voit tilata näytteenoton Eurofins Ahma Oy:ltä omakustanteisesti. Napapiirin Vesi Oy ottaa yksittäisiä näytteitä viranomaisen määräyksestä.
Ylimääräisiä vesinäytteitä yksittäisten ilmoitusten perusteella ei oteta. Mikäli epäilet talousveden saastumista, voit olla yhteydessä kunnan ympäristöterveydenhuollon asiakaspalvelupuhelinnumeroon 0400 128447 tai laittaa sähköpostia osoitteeseen terveystarkastaja@rovaniemi.fi.