Neve lyhyesti
Vuoden 2023 päätapahtumat
Yhtiö – Toimitusjohtajan katsaus
Vuoden 2023 tilikauteen lähdettäessä taustalla oli edelleen vuoden 2022 helmikuussa alkaneen Venäjän hyökkäyksen vaikutukset. Nämä vaikutukset heijastuivat sekä globaalisti että paikallisesti toimintaympäristöömme. Energian tuotannon polttoaineiden hinnat olivat nousseet selvästi, vaikka käyttämistämme polttoaineista merkittävä osa tuotetaan ja hankitaan paikallisesti. Myös muut toimintamme operatiiviset kustannukset olivat nousseet markkinoiden epävarmuuksien ja kohonneen inflaation vuoksi. Tämä heijastui kohonneina korkokustannuksina rahoitusmarkkinoilla.
Sähkön markkinahinta oli markkinoiden epävarmuuksien vuoksi vuoden 2022 aikana poikkeuksellisen korkealla tasolla. Markkinoiden ennusteet vuoteen 2023 lähdettäessä ennustivat sähkön markkinahinnan toteutuvan edelleen vuoden 2022 mukaisesti korkealla tasolla. Sähkön hinnan lisäksi keskusteltiin ja varauduttiin sähkön riittävyyteen Suomessa alkuvuoden pakkasten aikana. Sähkökatkot pystyttiin valtakunnassa välttämään varautumisen, lauhan talven sekä kansalaisten aktiivisen energiansäästön avulla. Lopulta vuoden 2023 sähkön markkinahinta toteutui merkittävän paljon vuoden 2022 hintatasoa alhaisemmalla tasolla. Tämä oli merkittävin tekijä yhtiön taloudellisten lukujen taustalla, kun vuoden 2023 tuloslaskelman lukuja verrataan vertailuvuoteen.
Konsernin taloudellinen onnistuminen tilikaudelta oli hyvällä tasolla, kun huomioidaan markkinahintojen muutosten vaikutus liikevaihdossa ja hintojen nousun vaikutus operatiivisissa kustannuksissa.
Tilikauden aikana konsernin emoyhtiö, Napapiirin Energia ja Vesi Oy, muutti nimensä Neve Oy:ksi. Napapiirin Energia ja Vesi Oy -nimitys otettiin käyttöön vuonna 2015, kun vesiliiketoiminta liittyi osaksi Rovaniemen Energia -konsernia. Tällöin pidempi, liiketoimintojen toimintaa kuvaavampi nimi oli sidosryhmien kannalta perusteltu. Sittemmin vesiliiketoiminta on tullut kiinteäksi ja luontevaksi osaksi yhtiön toimintaa eikä sen korostaminen nimessä ole tarpeen. Nimenmuutos selkeyttää viestintää sidosryhmien suuntaan, sillä asiakkaat, henkilöstö, omistaja, media ja muut sidosryhmät käyttävät luontevasti lyhyempää Neve-nimeä. Samassa yhteydessä Neven visuaalista ilmettä päivitettiin tukemaan uutta nimeä.
Yhtiön strategian mukaisesti kartoitimme tilikauden aikana aktiivisesti uusiutuvan energian investointimahdollisuuksia sekä aurinko- että tuulivoimaan. Haimme rahoitusta yhtiön ensimmäiselle aurinkopuistolle, jota suunnitellaan rakennettavaksi Rovaniemen Alakorkaloon. Aurinkopuistohanketta valmisteltiin yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa. Toteuttamiskelpoisimmaksi valikoitui Alakorkalon alue, sillä kaupungilla ja Nevellä on jo maanomistusta alueella ja siellä sijaitsee myös Neven Mustikkamaan haketusterminaali. Alueen asemakaava mahdollistaa aurinkopuiston rakentamisen ja lisäksi sijainti on keskeinen sähköverkkoon nähden.
Kaukolämmön tuotannon sähköistämiseksi tehtiin merkittäviä investointipäätöksiä. Rovaniemen Alakorkalon jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettava lämpöpumppulaitos valmistuu vuoden 2025 aikana. Lämpöpumppulaitos ottaa talteen puhdistettuun jäteveteen jääneen lämmön ja hyödyntää sen kaukolämpöverkossa. Laitoksen arvioidaan tuottavan vuodessa noin 40 GWh kaukolämpölämpöä. Investointi monipuolistaa yhtiön kaukolämmön tuotantoa ja vähentää kaukolämmön tuotannossa käytettävien poltettavien polttoaineiden määrää, ja siten CO2- ja muita päästöjä. Lämmöntalteenotto vähentää myös Kemijokeen virtaavan puhdistetun jäteveden lämpökuormaa. Ympäristöministeriö myönsi investoinnille tukea, joka voi olla enintään 40 % koko investoinnin kustannuksista.
Toinen merkittävä investointipäätös oli investointi 60 MW sähkökattilaan, jonka asennustyöt alkavat vuoden 2024 loppupuolella. Uusi sähkökattila ja Alakorkalon jätevedenpuhdistamon yhteyteen tuleva lämpöpumppulaitos kattavat tulevaisuudessa arviolta yli 20 % Neven kaukolämmön tuotannosta, mikä lisää uusiutuvan energian määrää ja säästää muita polttoaineita. Sähkökattilaa pystytään hyödyntämään enenevissä määrin esimerkiksi uusiutuvan tuulivoiman sekä tuulisten päivien lisääntymisen vuoksi, jolloin sähkön hinta on matalammalla tasolla.
Neve-konserniin kuuluva Napapiirin Kuituverkot Oy osti Kemijärven ja Sallan valokuituverkot Koillisnet Oy:ltä kesäkuussa 2023. Kaupan myötä yhtiö turvaa vahvan markkina-aseman Kemijärvellä ja Sallassa, mikä palvelee yhtiön tavoitetta rakentaa kattava valokuituverkko Itä-Lapin alueelle. Investointi vahvistaa entisestään yhtiön asemaa lappilaisena valokuitutoimijana alueella.
Neven ja OP Suomi Infra Ky:n yhteisyrityksen omistama Aurora Lämpö Oy hankki omistukseensa Pelkosenniemen ja Pyhätunturin kaukolämpöliiketoiminnan Kemijärven lämpö ja vesi Oy:ltä. Liiketoiminnot siirtyivät Aurora Lämmön omistukseen kesällä 2023. Kaupan valmistelu oli aloitettu jo vuonna 2019. Kauppa vahvistaa Aurora Lämpö Oy:n asemaa Itä-Lapissa. Aiemmin yhtiö on vastannut Itä-Lapissa Savukosken kunnan kaukolämpötoiminnasta. Järjestelyllä odotetaan saavutettavan synergioita polttoaineen hankinnassa, laitosten operoinnissa sekä käytön ja kunnossapidon resurssoinnissa.
Strategisten tavoitteiden seurannassa jatkoimme myös asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden mittaamista. Vuoden 2023 aikana tehdyssä tutkimuksessa saimme Suomen Innostavimmat Työpaikat 2023 -tunnustuksen. Suoritetun tutkimuksen perusteella 75 % henkilöstöstämme suosittelisi Neveä työnantajana.
Työturvallisuuden parantamiseksi tehtyä työtä ja turvallisuuskulttuurin vahvistamista tehtiin määrätietoisesti. Saavutimme vuoden 2023 aikana konsernin tapaturmataajuudeksi pyöreän nollan! Tästä saavutuksesta kuuluu kiitos kaikille neveläisille, jotka ovat sitoutuneet yhteisen turvallisuuden parantamiseen.
TALOUS
Liikevaihtomme oli vuonna 2023 84,4 milj. euroa, jossa oli laskua edelliseltä tilikaudelta 20,8 milj. euroa. Liikevaihdon lasku johtui sähkön myyntihinnan madaltumisesta. Neve tuottaa sähköä Suosiolan vastapainevoimalaitoksessa ja lisäksi konserni omistaa Kemijoki Oy:n vesivoimatuotantoa. Neven tuottama sähkö myydään pohjoismaisessa sähköpörssissa Nordpool:ssa.
Liiketoimintojemme kustannuserien kulut eivät laskeneet liikevaihdon myötä ja tästä syystä konsernin liikevoitto laski 14,1milj. euroon ja nettotulos oli 6,1 milj. euroa.
Oheisessa liitetiedostossa (Pdf) löytyvät vuoden 2023 tuloslaskelmat, taseen, rahoituslaskelmat, sähkömarkkina-, vesihuoltolain mukaiset liitetiedot sekä konsernin ja emoyhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut.
Vastuullisuus
Viestintä
Neven viestinnässä tapahtui muutoksia vuoden 2023 aikana. Neve rekrytoi organisaatioon oman viestintä- ja markkinointiasiantuntijan, joka aloitti työt elokuussa 2023. Rekrytointiin liittyen myös aiempaa palvelusopimusta Rovaniemen kaupungin viestintäpalveluista muutettiin, viestinnän ja markkinoinnin tapahtuessa nyt pääsääntöisesti Neven sisällä.
Syksyn 2023 aikana viestinnän ja markkinoinnin saralla keskityttiin Neven viestintä- ja markkinointistrategian luomiseen. Päätavoitteiksi asetettiin viestinnän ja markkinoinnin selkeyttäminen ja yhtenäistäminen, Neven aseman vahvistaminen paikallisena toimijana kilpailijoiden joukossa sekä sen selvittäminen, miten Neven kohderyhmät voitaisiin tavoittaa mahdollisimman sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Tavoitteet koskevat niin Neven ulkoista kuin sisäistäkin viestintää. Strategian tueksi tehtiin viestintäsuunnitelma, joka sisältää konkreettiset toimenpiteet ja vuosikellon vuodelle 2024.
Henkilöstö
Neve-konsernin henkilöstömäärä nousi vuoden 2023 aikana hivenen. Työsuhteisia oli vuoden 2023 lopussa 132, joista toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 125. Konsernin koko henkilöstön keski-ikä oli 45,6 vuotta. Konsernissa sairauspoissaolojen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna hieman ja osuus teoreettisesta työajasta oli 3,6 %. Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä oli 7,3 päivää per keskimääräinen henkilö.
Työturvallisuuden parantamiseksi tehtyä työtä ja turvallisuuskulttuurin vahvistamista jatkettiin määrätietoisesti. Saavutimme vuoden 2023 aikana konsernin tapaturmataajuudeksi pyöreän nollan! Tapaturmataajuudella tarkoitetaan vähintään yhden sairauspoissaolopäivän aiheuttaneiden tapaturmien lukumäärän suhdetta miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Tapaturmataajuutta laskettaessa ei lueta mukaan työmatkatapaturmia.
Konsernissa on vuosien ajan kannustettu henkilöstöä opiskeluun ja sitä kautta itsensä kehittämiseen. Koko konsernissa koulutukseen käytettiin viime vuonna 372 päivää. Vuoden aikana painotuttiin lakisääteisten pätevyyskoulutusten lisäksi ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Oppisopimuskoulutuksen kautta osaamistaan kehitti vuoden aikana 7 henkilöä. Pyrkimyksenä on tarjota jokaiselle tehtävä, jossa henkilön osaaminen ja motivaatio tulevat tehokkaasti työyhteisön hyväksi.
Henkilöstön työntekijäkokemuksen ja omistautuneisuuden tilaa mitataan määräajoin henkilöstötutkimuksella. Syys-lokakuussa 2023 tehdyssä laajassa henkilöstötutkimuksessa saimme Suomen Innostavimmat Työpaikat 2023 -tunnustuksen. Tunnustus myönnetään vuosittain parhaille Eezy Flow’n People Power®-tutkimukseen osallistuneille organisaatioille. Suoritetun tutkimuksen perusteella 75 % henkilöstöstämme suosittelisi Neveä työnantajana. Tuloksista erottui myös henkilöstömme korkea omistautuneisuus työhönsä. Yhtiössä on tehty pitkäjänteistä työtä henkilöstön työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden kehittämiseksi.
Huhtikuusta 2021 lähtien on mitattu kuukausittain Neve-konsernin henkilöstön halukkuutta suositella tuttavilleen Neveä työnantajana, eli eNPS-lukua. Mittauskaudella 01–12/2023 henkilöstön halukkuus suositella Neveä työnantajana oli 41, mikä viestii erittäin hyvästä työtyytyväisyydestä. Vaihteluväli on -100 – +100. Vapaissa kommenteissa kiitosta saivat erityisesti monipuoliset työtehtävät ja toimivat tiimit.
Loppuvuoden aikana liiketoimintojen edustajista koostuvassa työryhmässä muodostettiin Neve-konsernille uudet arvot ja päivitettiin jo aiemmin laadittu Neven pelikirja. Pelikirjassa määritellään henkilöstölle yhteisiä pelisääntöjä päätöksentekoon, erimielisyyksien ratkaisemiseen, kokouskäytäntöihin, vuorovaikutukseen sekä etätyöskentelyn pääpiirteisiin.
Neve-konsernin arvoiksi muodostuivat:
Välitämme huomisesta
Toimimme reilusti
Pidämme huolta pohjoisesta.
HR-tiimin vetämiä esihenkilöiden sparraustilaisuuksia pidettiin vuoden aikana kolme. Aihepiirit olivat hyvin käytännön läheisiä ja osittain aiemman kertausta.
Yhteiskunta
Konsernin asiakaspalvelun kumppani ja osa asiakastietojärjestelmistä vaihtuivat keskellä vuotta 2023. Nämä vaikuttivat oleellisesti niin NPS- kuin FCR-lukemaankin, emmekä yltäneet vuoden 2022 tasolle. Vuoden 2023 NPS-lukemamme oli 58 (65). Lukema palautui käytännössä vuotta 2022 edeltäneiden vuosien tasolle. FCR, eli asiakkaan asian hoitaminen ensimmäisellä kontaktikerralla oli 85 % (92 %). Asiakkaiden palvelupyyntöjen hoitaminen on hyvällä tasolla.
Asiakaskontakteja otetaan konsernitasolla vastaan edelleen yli 100 000 kappaletta – vaikkakin määrä laski vuodesta 2022 yli 10 000 kappaleen verran. Suurin syy kontaktien vähenemiselle oli neve.fi-verkkosivujen uudistus, jonka ansiosta asiakkaat löysivät tarvitsemansa tiedon aiempaa paremmin. Suurin osa vähentyneistä kontakteista oli nimenomaan verkkosivuilla olleessa chat-kanavassa. Asiakaskontakteista noin 77 % tulee sähköisten kanavien kautta. Edellisiin vuosiin verrattuna sähköisten kanavien käyttö on kasvanut noin 1,5 prosenttiyksikköä.
Itse kehittämämme asiakasportaali Assarin käyttöaste kasvaa vuosittain. Vuonna 2023 Assarin vuosittainen kävijämäärä nousi yli 30 000 kävijän. Assariin on kehitetty muun muassa sähkön, lämmön ja veden laskujen eräpäivän siirtopalvelu, jossa asiakas voi halutessaan siirtää laskun eräpäivää sallituissa rajoissa. Lisäksi asiakas voi tarkastella ja muokata omia yhteystietojaan sekä tarkastella sopimuksiaan ja laskujaan.
Toimialojemme kyberturva ja sen kehittäminen on noussut otsikoihin melko voimakkaasti. Nevellä tämäkin asia otetaan tosissaan. Keskeisimpinä tekijöinä on ollut reagointikyvyn kehittäminen, henkilöstön kouluttaminen sekä teknisen turvallisuuden parantaminen. Näihin tekijöihin on keskitytty paljon ja tullaan keskittymään jatkossakin.
Kyberuhkien kasvaessa myös sähköisen asioinnin merkitys kasvaa – niin sisäisissä prosesseissa kuin asiakasrajapinnassakin. Tietosuoja on yksi merkittävä johtamisen kohde, jotta huolehdimme henkilöstömme ja asiakkaidemme henkilötiedoista nyt ja jatkossakin asianmukaisesti.
Ympäristö
Kannamme huolen herkästä ympäristöstämme
Neven liiketoiminta perustuu suurelta osin luonnonvaroihin. Toiminnan on myös oltava tehokasta ja kannattavaa. Emme kuitenkaan voi, emmekä halua rasittaa ympäristöä yhtään enempää kuin on välttämätöntä. Arktinen ympäristö on karu ja ankara, mutta se on myös äärettömän herkkä. Jos haluamme toimia pitkäjänteisesti ja elää täällä vuosikymmenten ja -satojenkin päästä, on meidän ymmärrettävä, ettei ympäristöä voi kerta käyttää. Siksi ympäristöarvot ja kiertotalousajattelu on ohjannut toimintaamme vahvasti jo vuosien ajan
Vuosi 2023 vei kiertotaloustoimintaamme määrätietoisesti eteenpäin. Vuoden 2023 aikana lietteenpolttolaitoksella käsiteltiin yli puolet Rovaniemellä syntyneistä lietteistä, mikä vastaa noin 120 rekkakuormallista. Syksyllä saavutettiin noin 3 kuukauden yhtäjaksoinen polttojakso, jolloin lietettä käsiteltiin yli 2 miljoonaa kiloa. Kaukolämpöä tuotettiin 168 MWh. Kolmasosa lietteistä toimitettiin Ouluun biokaasulaitokselle, jossa lietteestä valmistetaan biokaasua ja kompostituotteita. Reilu 10 % lietteestä toimitettiin Perämeren Jätehuolto Oy:lle Tornioon kompostoitavaksi. Näin lietteen sisältämät ravinteet saadaan kiertoon.
Olemme sitoutuneet säästämään energiaa omassa toiminnassamme
Tavoitteemme energiatehokkuuden parantamiseksi ovat toteutuneet hienosti. Allekirjoittamiemme vapaaehtoisten Energiatehokkuussopimusten tavoite on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla sekä kunnissa ja kaupungeissa. Energiatehokkuussopimuskaudelle 2017–2025 olemme allekirjoittaneet Nevelle kaksi energiatehokkuussopimusta: energiapalveluiden ja energiatuotannon energiatehokkuussopimukset ja Neve Isommus Oy:lle energiapalveluiden energiatehokkuussopimuksen. Sopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai muita pakkokeinoja. Energiatehokkuussopimukset kattavat Neven osalta sähköntuotannon ja jakelun, kaukolämmön tuotannon sekä sen myynnin ja jakelun, ja vuodesta 2020 lähtien myös vedenoton, puhdistuksen ja jakelun sekä viemäri- ja jätevesihuollon. Neve Isommus Oy:llä on myös ollut voimassa energiatehokkuussopimus vuodesta 2021 alkaen, joka kattaa sähkön jakelun ja kaukolämmön jakelun.
Kokonaistavoite 2025 mennessä sähkön, lämmön ja polttoaineiden osalta on Nevellä ja Isommus Oy:llä noin 12 300 MWh. Vuoden 2022 aikana kaikkien kolmen sopimuksen kokonaissäästö on ollut yli 9 900 MWh. Yhteensä olemme säästäneet sopimuksen puitteissa energiaa jo 14 600 MWh vuodesta 2017 alkaen, mikä on jo enemmän kuin alkuperäiset tavoitteet vaativat.
Päästöt
Seuraamme ja pyrimme aktiivisesti vähentämään toimintamme päästöjä maahan, ilmaan ja veteen. Energiantuotannossa vaikutamme tähän muun muassa käytettävien polttoaineiden ja lämmönlähteiden valinnalla ja savukaasujen puhdistamisella. Vesistökuormitusta vähennämme parantamalla jäteveden puhdistamisen prosesseja jatkuvan parantamisen periaatteella. Jätevesiliete poltetaan, siitä tuotetaan biokaasua tai se kompostoidaan. Myös kierto-talousajattelu vähentää päästöjä. Tutkimme kaiken toimintamme myötä syntyvien sivuvirtojen kohdalla ovatko ne vain jätettä vai voisiko niitä hyödyntää jonkin tuotteen raaka-aineena. Hyvin usein toisen jäte voi olla toisen toimijan tuotteelle raaka-aine. Myös kaikki omassa toiminnassamme käyttämämme sähkö on tuotettu uusiutuvasti (14 000 MWh).
Energiantuotanto
Energiantuotannon liiketoimintaympäristössä elettiin maailmanlaajuisten geopoliittisten jännitteiden alla ja ne vaikuttivat varsinkin kiinteän polttoaineen saatavuuteen ja hintaan, materiaalien toimituksiin sekä niiden toimitusaikoihin vuoden 2023 aikana. Sähkön markkinahinnat palautuivat edellisen vuoden huipuista ja lämpövoiman tuotannonsuunnittelussa keskityttiin pääsääntöisesti hyötysuhteen optimointiin. Energiantuotannon huoltovarmuuden kehittämistä jatkettiin ja merkittävimpänä toimenpiteenä yhtiö päätti uudistaa Ounasvaaran lämpökeskuksen, joka toimii huippu- ja varalämpökeskuksena. Uuden lämpökeskuksen kapasiteetti on vanhaan nähden kaksinkertainen ja laitoksen on tarkoitus olla toiminnassa esimerkiksi poikkeuksellisen kovilla pakkasilla, kun päätuotantolaitoksissa ei riitä teho tuottamaan kaukolämpöä.
Osakkuusyhtiö Aurora Lämpö Oy:n suurin investointi kohdistui edellä mainittuun Ounasvaaran 50 MW lämpökeskuksen uudistamiseen. Vanha Ounasvaaran lämpökeskus purettiin kesällä 2023, jonka tilalle tehtiin uuden laitoksen maanrakennus ja perustustyöt kesän ja syksyn 2023 aikana. Moduulilämpökeskus toimitetaan vuoden 2024 alkupuolella ja sen käyttöönotto ajoittuu kevääseen 2024. Laitoksen luovutuksen arvioidaan olevan kesällä 2024.
Liiketoiminta-alueella suurimmat investoinnit kohdistuivat Suosiolan voimalaitokselle. Vastapainevoimalaitoksen toimitilat modernisoitiin vuoden 2023 aikana. Muut investoinnit kohdistuivat korvausinvestointeihin, joista merkittävimpänä oli turbiinin laaja revisiotyö. Energiantuotannossa investoitiin myös uusien lämmöntuotantoteknologioiden suunnitteluun, joista merkittävimpänä oli sähkökattilalaitoksen konsepti ja hankintasuunnittelu. Sähkökattilan hankinta saatiin päätökseen vuoden lopulla. Muut investoinnit kohdistuivat vesikattilan säätökonseptin uudistamiseen, polttoainevastaanoton automaatiojärjestelmän ja päästöanalysaattorin uusintaan. Voimakattilan kattilasuojan uusinta aloitettiin ja työ saadaan viimeisteltyä kuluvana vuonna. Maakuntien laitoksien käyttövarmuutta parannettiin varmistamalla sähkönsyöttöjä ja sähköverkosta johtuvat häiriöt ovat vähentyneet.
Neve konsernin kokonaispolttoaineen käyttö toteutui budjetoitua polttoaineen käyttöä noin 12 % pienempänä 698 GWh (782 GWh), josta uusiutuvien polttoaineiden osuus nousi hieman 74,9 % tasolle (73,8 %). Polttoaineen käyttöä laski lämmin sää ja sähkömarkkinahintojen voimakas lasku. Öljyjakeiden käyttö konsernissa oli maltillisella tasolla 0,7 % (0,4 %) kokonaispolttoaineen käytöstä. Savukaasupesuri tuotti kantaverkon kaukolämmöstä 15,6 % (13,5 %), joka vastaa noin 99,9 GWh (88,8 GWh) leikkausta polttoaineen hankintaan. Geopoliittisen tilanteen ja metsäteollisuuden suhdanteen myötä turpeen rooli lämpövoimatuotannossa oli tärkeä.
Hiilidioksidipäästöt laskivat noin 15 % edellisestä vuodesta tasolle 61850 t CO2 (73 162 t CO2). Ranuan Bioenergia Oy:n turpeen tuotantomäärä ja laatu toteutuivat selvästi alle budjetoidun tason, mutta kuitenkin niin, että huoltovarmuusvarastot saatiin turvattua.
Kuva 1. Napapiirin Energia ja Vesi konsernin polttoaineen käytön kehittyminen
Sähkömarkkinoilla vuosi oli lämpövoimantuotannolle edellisvuotta selvästi heikompi. Sähköntuotannon volyymi laski yli 20 % budjetoidun tuotantomäärän alapuolelle 101 GWh (144,3 GWh). Voimakkaasti laskeneet sähkönmarkkinahinnat siirsivät tuotannonsuunnittelun painopisteen sähköntuotannon maksimoinnista kokonaishyötysuhteen optimointiin lämpövoimantuotannossa. Tuotannon suunnittelun ja ajoittamisen ansiosta tuotetulle sähköenergialle saatiin kuitenkin markkinahintoja parempi korvaus. Tuotetun sähkön hintaa saatiin nostettua toteutettujen johdannaiskauppojen ansiosta merkittävästi.
Lämmön- ja sähköntuotannon toimintavarmuus oli kertomusvuonna pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Suosiolan voimalaitoksella oli toimintavuoden aikana kaksi suunnittelematonta alasajoa syyskaudella, jotka nostivat öljyn käyttöä edellisen vuoden tasosta. Kattilan palamisilman esilämmittimen putkistossa oli ilmavuotoja ja tulipesän seinäputkessa oli vesivuoto. Laitos jouduttiin pysäyttämään molempien korjauksien suorittamiseksi. Molemmat vuodot saatiin korjattua ripeästi ja laitos palautettua tuotantoon. Samaan aikaan laitoksella suoritettiin muita suunniteltuja ja ennakoivia kunnossapitotöitä. Lämmöntoimitukset saatiin turvattua asiakkaille huoltotöiden ajan varalaitoksien avulla.
Vuosihuolloissa uusittiin myös suunnitellusti elinkaaren lopussa olevia laitteita sekä parannettiin energiantuotantoprosessin toimintavarmuutta ennakoidusti. Näistä suurimpana kohteena oli korkeapaineturbiinin iso huolto, jolla varmistettiin sähköntuotannon käytettävyyttä. Samalla tehtiin korkeapaineturbiinin komponenttien elinikätarkastelu, jotta voidaan ennakoidusti varautua komponenttien uusimiseen tulevina vuosina. Lisäksi turbiinin voiteluöljyjärjestelmä huollettiin ja voiteluöljyt vaihdettiin. Muita suurempia korvausinvestointeja kohdistui kattiloiden muurauksien sekä polttoainevastaanoton automaatiojärjestelmän ja päästöanalysaattorin uusintaan. Lisäksi Suosiolassa otettiin käyttöön tuotannon ensimmäinen aurinkovoimala. Voimakattilan kattilasuojan uusinta aloitettiin ja työ saadaan viimeisteltyä kuluvana vuonna. Voimalaitoksen revisionhallinta onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja työt saatiin suoritettua suunnitellussa aikataulussa.
Suosiolan voimalaitoksen ympäristölupapäätöksestä (Nro 200/2021, Dnro PSAVI/32/2020) oli jätetty valitus Vaasan hallinto-oikeuteen 16.1.2022 ja hallinto-oikeus antoi asiassa päätöksen 13.12.2023. Ympäristölupapäätökseen lisättiin yksi lupamääräys koskien Harjulammen jään tarkkailua, muilta osin hallinto-oikeus säilytti lupapäätöksen ennallaan. Lupapäätös on lainvoimainen.
Käytännössä uuden luvan mukaisia määräyksiä on osittain sovellettu jo vuoden 2022 alusta alkaen, esimerkiksi savukaasupesurin vesien laajennetun tarkkailun osalta. Savukaasupäästöjen tarkkailua on toteutettu uuden lupapäätöksen mukaisesti vuoden 2023 alusta alkaen. Myös savukaasupäästöjen osalta jatkuvatoimisten päästömittausten päästöraportointi on toteutettu uuden luvan mukaisesti v. 2023 alusta alkaen.
Ominaispäästöt
Kaukolämmön päästöt ovat julkisesti saatavilla päästölaskurista ja Rovaniemen päästötiedot löytyvät osoitteesta https://www.klpaastolaskuri.fi/paastot/Rovaniemi. Laskurista saa tiedot polttoainejakaumasta ja päästötiedot viimeisen viiden vuoden ajalta.
Paikallisvoima ry on yhdessä kaukolämpöyhtiöiden sekä sidosryhmien kanssa kehittänyt kaukolämmön päästölaskurin vuoden 2021 aikana. Laskurista saadaan tarkat, paikkakuntakohtaiset kaukolämmön CO2-päästöt. Päästötietojen raportointi noudattaa yleisesti käytössä olevia, Tilastokeskuksen ja Energiaviraston vahvistamia menetelmiä. Päästötiedot voi laskea joko energiamenetelmällä tai hyödynjakomenetelmällä.
Laskurista on saatavilla Rovaniemen alueen lisäksi Aurora Lämpö Oy:n Ylläksen, Kolarin ja Savukosken verkkojen päästötiedot.
Talousvesi
Kaikki Neven käyttämä hanavesi on maa- ja kallioperän läpi suodattunutta raikasta pohjavettä, jota pumpataan kymmenien metrien syvyydestä maasta. Veden laatu on niin hyvä, ettei vesijohtovettä käsitellä lainkaan, tai sitä käsitellään hyvin vähän. Rovaniemellä veteen ei lisätä mitään kemikaaleja. Rovaniemellä bakteereita esiintyy talousvesissä vain harvoin. Vesi on pehmeää, eikä veden rauta-, kupari- ja mangaanipitoisuudet ole korkeita. Rovaniemellä vesi on lievästi hapanta ja sen radonpitoisuus on pieni.
Neven vedenjakelualue on hyvin laaja ulottuen kunnan äärilaidoille aina Lohinivaan, Auttiin, Tiaiseen ja Jaatilaan saakka. Verkostolla on pituutta yhteensä 1800 kilometriä. Puhdasta vettä myytiin vuonna 2023 noin 3,3 miljoonaa (3,3) kuutiometriä.
Vuotovesien määrää pyritään vähentämään kohdennetuilla verkostosaneerauksilla ja kunnossapidolla.
Jätevesi
Nevellä on 12 jätevedenpuhdistamoa, joista neljä on ympäristöluvallisia ja 8 omavalvontaisia. Jätevettä käsiteltiin vuonna 2023 noin 4,9 (3,6) miljoonaa kuutiometriä.
Jätevesi sisältää ravinteita ja orgaanista ainesta, jotka suoraan vesistöihin johdettuina aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä. Ympäristöluvalliset jätevedenpuhdistusprosessit poistivat vuonna 2023 92–97 prosenttia orgaanisesta aineesta sekä noin 91–98 prosenttia fosforista. Neljästä ympäristöluvallisesta puhdistamosta kaikki täyttivät ympäristölupien vaatimukset. Saneeraussuunnittelua jatketaan laitoksien osalta toiminnan kehittämiseksi ja jätevesikuormituksen vähentämiseksi.
Edelliseen vuoteen verrattuna päästöt kasvoivat johtuen virtaamien kasvusta. Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen virtaamien suhteen.
Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla saneerattiin lietteenkäsittelylinjat ja sakeuttamot sekä lisättiin prosessiin mittauksia ja uusittiin puhdistamon hoitotasoja ja kannakointeja turvallisuuden parantamiseksi. Muurolan jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnittelua jatkettiin vuonna 2023. Laitoksen saneeraussuunnittelun rinnalla tullaan selvittämään myös laitoksen korvaamista siirtolinjalla. Myös Vaattungin jätevedenpuhdistamolle tehtiin saneeraussuunnitelma ja aloitettiin siirtolinjaselvitys. Oikaraisen uuden maasuodattamon toimintaa tarkkailtiin tihennetysti kuluneen vuoden aikana. Näillä toimenpiteillä pyritään vähentämään jätevesikuormitusta.
Seuraamme jätevedenpuhdistuksen vaikutuksia Kemijokeen säännöllisesti Kemijoen yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vaattungin puhdistamon vaikutuksia seurataan myös Raudanjoesta.
Maaperään kohdistuvien päästöjen vähentämiseksi jätevesipumppaamoja on saneerattu ja pumppaamoita on liitetty kaukovalvontaan. Näin pumppaamot toimivat paremmin ja mahdolliset jätevesivuodot havaitaan nopeasti. Lisäksi pumppaamoiden saneerauksella parannetaan energiatehokkuutta, mm. sähkönkulutusta pienentämällä. Vuonna 2023 kaukovalvontaan liitettiin 16 pumppaamoa. Kaikki jätevesipumppaamot on liitetty kaukovalvonnan piiriin.
Vuoden 2023 aikana lietteenpolttolaitoksella käsiteltiin yli puolet Rovaniemellä syntyneistä lietteistä, mikä vastaa noin 120 rekkakuormallista.
Vuonna 2023 tehtiin yhteistyötä THL:n kanssa muun muassa jätevesien koronanäytteen-oton osalta. Alakorkalon jätevedenpuhdistamolta otetuilla näytteillä osallistuttiin valtakunnalliseen tutkimukseen koronaviruksen esiintyvyydestä. Myös huumaisaineiden osalta tehdään seurantaa jätevedestä vuosittain. Lisätietoa löytyy THL:n nettisivuilta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/jatevesiseuranta.
Tuotteet ja palvelut
Infran palvelut
Napapiirin Infra Oy:n toiminta keskittyi edellisten vuosien tapaan palveluiden tuottamiseen Napapiirin Vesi Oy:lle. Yhtiö tuotti palveluja vesihuoltoverkoston rakentamiseen ja kunnossapitoon, sekä vesihuoltolaitosten mekaanisen- ja sähköautomaation kunnossapitoon.
Napapiirin Vesi Oy:n ja Napapiirin Infra Oy:n välistä mekaanisen kunnossapidon sopimusta jatkettiin toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Napapiirin Vesi Oy:n vesihuoltolaitosten sähkö- ja automaation kunnossapitosopimus jatkuu Napapiirin Infra Oy:n kanssa 1.8.2024 saakka. Napapiirin Infra Oy:llä on ko. sopimuksessa aliurakoitsijana Ellappi Oy.
Napapiirin Infra Oy:n ja Pelkosenniemen vesihuolto-osuuskunnan väliseen puhtaanveden kunnossa- ja käynnissäpito sopimukseen tehtiin muutos, jossa käyntikertojen määrä puolitettiin kahdesta kerrasta yhteen kertaan kuukaudessa automaatiouusinnan ansiosta. Pelkosenniemellä on käyty vuoden aikana korjaamassa kolme vesijohtovuotoa.
Konsernin ulkopuolinen myynti kohdistui kuluttaja- ja yritysasiakkaisiin.
Napapiirin Infra Oy:n tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 2023 vuonna 167 192 €.
Napapiirin Infra Oy on rekrytoinut vuoden 2023 aikana yhden työnjohtajan, sekä neljä vesihuoltoasentajaa vesiverkoston ja jätevedenpumppaamoiden kunnossapitotöihin lisääntyneen työkuorman takia.
Napapiirin Infra Oy:ssä sattui kaksi tapaturmaa, joista ei aiheutunut sairauspoissaoloa. Näissä tapauksissa sovittiin työntekijöiden kanssa korvaavan työn käytöstä ja se onkin hyvin otettu työyhteisössä vastaan. Työturvallisuushavaintoja tehtiin 119 kpl, turvavartteja pidettiin 24 kpl ja turvallisuuskierroksia käytiin 256 kpl. Työturvallisuuden eteen tehtävät työt jatkuvat ja nostetaan enemmän esille jokapäiväisessä työssä.
Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat
Yhtiössä ei ole tapahtunut oleellisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia kuluvan tilikauden aikana.
Arvio toiminnan kehittämisestä
Toiminnan jatkuvan kehittämisen ja kustannustehokkuuden mukanaolo varmistaa osaamisen säilymisen konsernin sisällä ja myös menestymisen mahdollisissa konsernin ulkopuolisissa vesihuollon kunnossapitosopimuksissa.
Sähkö
Vuosi 2023 oli Rovaniemen Verkko Oy:n 17. varsinainen toimintavuosi. Yhtiö on 1.1.2011 toteutetusta organisaatiomuutoksesta alkaen toiminut sähkömarkkinalain mukaisesti puhtaana verkkoyhtiönä. Yhtiö ostaa kaikki tarvitsemansa palvelut, joista tilaajapalvelut emoyhtiö Neve Oy:lta ja urakointi-, kunnossapito-, varallaolo- sekä viankorjauspalvelut pääsääntöisesti konsernin osakkuusyhtiö Ellappi Oy:ltä.
Vuoden korkein tehohuippu oli 63,7 MW (68 MW), joka mitattiin 27.11.2023 klo 15–16. Samalle vuorokaudelle mitattu koko vuorokauden sähkönsiirto oli 1342MWh (1459 MWh).
Perus- ja tehomaksut jätettiin perimättä seitsemän kuukauden osalta. Liittymismaksut säilytettiin ennallaan vuoden 2022 tasolla.
Verkkoliiketoiminnan sähkön siirron myynti oli 315 GWh (320 GWh). Asiakkaiden sähkönkäyttöpaikkoja oli vuoden lopussa 29 697 kpl (28 748 kpl). Uusia käyttöpaikkoja liitettiin verkkoon 154 kpl (246 kpl).
Vuoden 2023 nettoinvestoinnit olivat kaikkiaan 4,34 milj. euroa (2,53 milj. euroa), joista pääosa kohdistui jakeluverkon korvaus- ja laajennusrakentamiseen. Korvausinvestointeihin 3,5 milj. euroa ja laajennusinvestointeihin 0,64 milj. euroa. Järjestelmäuudistuksien investointeihin käytettiin 0,2 milj. Euroa.
Sähkönjakelun vikakeskeytyksiä oli tilikaudella keskijänniteverkossa 3 kappaletta (5 kappaletta) ja huoltokeskeytyksiä 26 (9) kappaletta. Pienjänniteverkossa vikoja oli 6 (13) kappaletta ja huolto- ja rakentamiskeskeytyksiä 19 (24) kappaletta. Keskijänniteverkon odottamattomista pysyvistä keskeytyksistä aiheutunut keskeytysaika oli yhteensä 0,9 (3,4) tuntia. Keskijänniteverkon suunnitelluista pysyvistä keskeytyksistä aiheutunut keskeytysaika oli yhteensä 39,6 (13,75) tuntia.
Keskijänniteverkon vikakategoriat olivat verkonhaltijan toiminta, rakennevika sekä ulkopuolisen aiheuttama toiminta. Vikakeskeytykset olivat nopeasti paikannettavissa, joten keskeytysajat jäivät vähäiseksi. Kappalemäärällisesti vikoja oli edellisvuoteen verrattuna vähemmän.
2021 käydyssä kilpailutuksessa vuosiurakan korvaus- ja laajennusinvestointien toteuttajaksi valittiin Rovakairan Verkonrakennus Oy 2+2 sopimuksella. Kertomusvuoden aikana 2021 kilpailutetun vuosiurakan toinen optiovuosi lunastettiin.
Vuosiurakan merkittävin korvausinvestointi oli Lapinrinteen Silmutie- Urputie asuinalueen sähköverkon uudelleenrakentaminen kaikilla jännitetasoilla 0,51 milj. Vuoden suurin yksittäinen laajennusinvestointi oli Vennivaaran toisen kaava-alueen sähköistys 0,29 milj.
Sähköasemainvestoinneista merkittävimmät olivat Viirinkankaan tasasähkökeskuksen laturien ja akuston uusinta, Palkisentientien hälytyskeskuksen uusinta sekä Ounasvaaran omakäyttökeskuksen ja valaistuksien uusinta.
Kunnossapitotyöt keskittyivät perinteisesti muuntamoiden huoltoihin.
Vuoden 2023 aikana ylösajettiin omaa valvomomallia, joka tuli käyttöön vuoden 2024 vaihteessa. Oma valvomomalli tukee verkonhaltijan käyttöorganisaatiota sekä osallistuvan henkilöstön osaamisen kehittymistä.
Vuoden 2023 aikana käytiin kolme lausuntokierrosta Energiaviraston esittämistä uusista valvontamenetelmistä tulevalle kahdelle valvontajaksolle. Energiavirasto vahvisti lopulta joulukuun lopussa uudet valvontamenetelmät, jotka vaikuttavat myös Rovaniemen Verkko Oy:n kykyyn investoida ja kerätä tuottoa.
Enontekiön Sähkö Oy
Enontekiön Sähkö Oy:n vuoden 2023 siirtomäärä asiakkaille oli 28,5 GWh (28,4 GWh). Alueverkosta vastaanotettiin 30,6 GWh (31,3 GWh). Siirtohäviöiksi kirjautui 3,7 GWh (3,7 GWh). Verkkoon liitettiin 19 uutta käyttöpaikkaa (14 kpl), joista 6 kpl oli tuotannon käyttöpaikkoja. Vuonna 2023 tammi-helmikuu olivat hieman ennakoitua lämpimämpiä, maalis-huhtikuu taas hieman ennakoitua kylmempiä. Loppuvuodesta syksy oli ennakoitua lämpimämpi, mutta loka-joulukuu taas kylmempiä. Sähköliittymien myynti oli jokseenkin keskimääräisen vuoden tasolla ylittäen budjetin hiukan.
Vuoden 2021 alussa kilpailutettu urakka jatkui optiovuoden muodossa. Merkittävimpänä urakan hankkeena oli Vuontisjärvi-Peltovuoma-runkojohdon uusimishanke. Vuoden lopussa käynnistettiin kilpailutus seuraavasta vuosiurakasta, jonka voitti Ellappi Oy ja urakkaneuvottelut käynnistyivät vuoden 2024 puolella.
Mittausasetuksen mukainen varttimittausvelvoite tuli käyttöön 2023 alusta. Tämän seurauksena perustettiin projekti, jossa mahdollisimman suuri osa olemassa olevasta mittalaitekannasta pyrittiin päivittämään varttimittauskelpoiseksi etäpäivityksellä. Etäpäivitys onnistui noin puoleen mittalaitekannasta, ja se valmistui marraskuun loppuun mennessä. Marraskuun alussa käynnistyivät myös uusien AMR1-yhteensopivien mittalaitteiden asennukset.
Siirretyn energian määrä oli varsin lähellä ennakoitua, joskin yksittäisten kuukausien lämpötilavaihtelut vaikuttivat kuukausikohtaiseen siirtomäärään ja sitä kautta kuukausikohtaiseen myyntiin. Koko vuoden tasolla oltiin lähellä budjetoitua, jääden siitä kuitenkin hieman, pääasiassa lämpimän alkuvuoden ja syksyn vuoksi, jota kylmä loppuvuosi ei täysin riittänyt kompensoimaan.
Vuonna 2023 investoitiin vanhentuvaan ilmajohtoverkkoon, sekä Kilpisjärven alueen sähkönsiirtokapasiteetin nostamiseen pienjänniterunkojen vahventamisella ja muuntamoiden uusimisella. Vuodelle 2024 kilpailutettiin uusi vuosiurakka, jonka urakkaneuvottelut jatkuvat vuodenvaihteen jälkeen. Vuonna 2024 tullaan investoimaan Hetan asemakaava-alueiden sähköverkkoihin.
Vuoden 2023 aikana ylösajettiin omaa valvomomallia, joka tuli käyttöön vuoden 2024 vaihteessa. Oma valvomomalli tukee verkonhaltijan käyttöorganisaatiota sekä osallistuvan henkilöstön osaamisen kehittymistä.
Vuoden 2023 aikana käytiin kolme lausuntokierrosta Energiaviraston esittämistä uusista valvontamenetelmistä tulevalle kahdelle valvontajaksolle. Energiavirasto vahvisti lopulta joulukuun lopussa uudet valvontamenetelmät, jotka vaikuttavat myös Enontekiön Sähkö Oy:n kykyyn investoida ja kerätä tuottoa.
Vesi
Vesiliiketoiminnasta vastaavan Napapiirin Vesi Oy:n kertomusvuoden investoinnit olivat kaikkiaan 12,2 (8,3) milj. euroa, joista pääosa kohdistui verkoston rakentamiseen ja jätevedenpuhdistamoiden sekä pumppaamoiden saneerauksiin.
Vedenjakelun turvaamiseksi keskustaajaman alueella jatkettiin Korkalovaaran vesisäiliön ja Karinrakan vesitornin saneeraussuunnittelua. Kolpeneenharjun käyttöönottoselvitys valmistui ja alueturvallisuuden parantamiseksi tehtiin toimenpiteitä. Lisäksi saneerattiin vedenottamoita ja purettiin käytöstä poistettuja laitosrakenteita. Virtausmittauskaivoja rakennettiin 5 kpl.
Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla saneerattiin sakeuttamot sekä tehtiin putkisto- ja metallirakennetöitä laitoksen sisällä. Lisäksi jatkettiin Muurolan jätevedenpuhdistamon mekaanisen saneerauksen suunnittelua. Jätevedenpumppaamoita saneerattiin 7 kpl. Suunnittelutyöt aloitettiin Alakorkalon sähkösaneerauksen, uuden valvomon ja lietesiilon osalta.
Jätevedenpumppaamoiden ja vedenottamoiden sähkö- ja automaatiokeskuksia uusittiin saneerattaviin ja uudiskohteisiin. Vesihuoltoverkostojen uudisrakennuskohteena toteutettiin muun muassa Vennivaaran uusi kaava-alue. Saneerauskohteista merkittävin vuonna 2023 oli Valtakadun vesihuollon saneeraus. Vesimittareiden massavaihdon kolmas osa, noin 1000 mittaria, kilpailutettiin ja vaihdot aloitettiin vuonna 2023.
Myyty vesimäärä oli 3 260 595 m3 (3 310 672 m3) ja laskutettu jätevesimäärä 2 944 823 m3 (2 991 709 m3). Vuotovesi (vuotovedet, ohi laskutuksen käytetty vesi sekä verkoston huuhteluun käytetty vesi) oli noin 26 % (23 %) pumpatusta vedestä. Runkovesijohtovuotoja oli 35 kappaletta (49 kpl). Painejätevesivuotoja oli 0 kpl (1 kpl).
Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2023 jätevettä 4 747 787 m3 (3 611 913 m3), suurimman virtaaman ollessa syyskuussa noin 16452 m3/d ja pienimmän tammikuussa noin 9218 m3/d.
Vesijohtoverkostoa rakennettiin 7 542 m (5 338 m) ja saneerattiin 3 607 m (5 035 m). Jätevesiverkostoa rakennettiin 5 041 m (4 658 m) ja saneerattiin 3 299 m (3 371 m). Hulevesiverkostoa rakennettiin 10 592 m (6 746 m) ja saneerattiin 194 m (778 m). Asiakkaiden kulutuspaikkoja oli vuoden 2023 lopussa 16 046 kpl (15 950 kpl). Uusia kulutuspaikkoja liitettiin 108 kpl (155 kpl).
Valokuitu
Alku vuonna 2023 valokuidun markkinatilanne toiminta-alueilla kiristyi merkittävästi kilpailijoiden aloittaessa aggressiiviset markkinointitoimet valkoitupalveluistaan. Neve onnistui reagoimaan kiristyneeseen kilpailutilanteeseen hyvin ja sai pidettyä kilpailijat toistaiseksi maltillisessa roolissa. Asiakkaat ovat arvostaneet valinnoissaan huoltovarmuutta sekä paikallisuutta. Neven brändi valokuitumarkkinoilla on vahvistunut edelleen.
Valokuituyhtiön Napapiirin Kuituverkot Oy:n liikevaihto kasvoi edelleen käyttökatteen hieman laskiessa. Investoinnit painottuivat toiminta-alueiden olemassa olevan verkon liittymärakentamiseen sekä Koillis-Lapissa toteutuneeseen liiketoimintakauppaan, jossa Napapiirin kuituverkot Oy osti Kemijärven ja Sallan valokuituliiketoiminnat kilpailevalta taholta.
Valokuitutoiminnan asiakastyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla asiakasmäärän kasvaessa.
